Työnantajat ja digitalisaatio – Digiosaaminen on perustaito 2020-luvun työelämässä

Euroopan unionin arvioidaan tällä hetkellä tarvitsevan jopa miljoona digiasiantuntijaa lisää. Tämän luvun EU-jäsenmaat aikovat puolittaa vuoteen 2025 mennessä digialan koulutusta kehittämällä ja työvoiman digitaalisia valmiuksia parantamalla (Eurooppa-neuvosto ja EU:n neuvosto, 2020). Digitaitoisia työntekijöitä tarvitaan Suomessakin yhä enemmän sekä yksityisellä että julkisella sektorilla (Demos Helsinki, 2018). Juuri tähän muuttuvien työmarkkinoiden digitaalisen osaamisen kehittämistarpeeseen vastataan Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa DigiPoint-hankkeessa (2020-2022), johon osallistuvat Turun, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Laurea- ja Metropolia-ammattikorkeakoulut.

DigiPointissa etsitään ratkaisuja digitalisaation synnyttämiin osaamisvaatimuksiin työelämässä. Hankkeessa innovoidaan palveluja ja toimintamalleja, jotka sopivat vaikeasti työllistyvien henkilöiden/pitkäaikais-työttömien osaamisen kehittämiseen ja elämäntilanteeseen. Digitaalisiin mahdollisuuksiin ja sisältöihin keskittyvän koulutuksen avulla parannetaan heidän edellytyksiään työllistyä digialalle ja/tai digiosaamista vaativiin tehtäviin muille aloille. Lisäksi tuetaan sosiaalisten taitojen ja elämänhallinnan vahvistumista sekä kehitetään joustavia opintomahdollisuuksia korkeakouluissa. (6Aika – DigiPoint-esittely, 2020).

Digitaalinen osaaminen työelämässä

Tiedonvälityksen ja teknologian nopea kehittyminen lisää riippuvuutta ohjelmistoista ja sovelluksista työn tekemisessä. Digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämisosaaminen sekä digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot ovat tulevaisuuden keskeistä työelämäosaamista. Niiden ohella korostuvat asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen, innovaatio-osaaminen sekä henkilökohtaisen osaamisen jatkuva kehittäminen ja johtaminen (Opetushallitus, 2019). Lisäksi tarvitaan vahvaa medialukutaitoa, sillä digitaalinen teknologia tuo uusia ulottuvuuksia verkkoympäristössä olevan tiedon vastaanottamiseen, jäsentämiseen ja prosessoimiseen (Euroopan komissio, 2019).

DigiPoint-hankkeen peruslähtökohta on, että digitaalinen tekeminen ei onnistu ilman digitaalista osaamista. Digitaalinen osaaminen nähdään DigiPointissa taitoina ja valmiuksina, joita ihminen tarvitsee onnistuneeseen ja sujuvaan digitaaliseen ajatteluun, tekemiseen ja vuorovaikutukseen digitaalisessa toimintaympäristössä (Piili et al., 2019). Tämä edellyttää käyttäjältään usein luovaa ongelmanratkaisutaitoa ja digitaalista kekseliäisyyttä. Digitaidot toimivatkin rajapintana, jolla aiemmin opittua moninaista osaamista käytetään hyväksi digitaalisessa työelämässä sekä kaikki muut elämänalueet käsittävässä digitaalisessa ympäristössä. Sen vuoksi on olennaista ymmärtää, mitä kaikkea digitaalinen osaaminen oikein on, miten sitä voidaan luokitella tai milloin sitä voidaan pitää riittävänä.

Ajattelun apuna DigiPoint-hankkeessa tukeudutaan neliportaiseen osaamiskehikkoon, jota on käytetty, kun on tutkittu suomalaisten palkansaajien digitaalista osaamista. Osaamistasoiksi määriteltiin Tilastokeskuksen (2019) tutkimuksessa: digiekspertti, digiosaaja, digipärjääjä ja digiputoaja. Tulosten mukaan valtaosa palkansaajista arvioi, että heillä oli joko erinomaiset tai hyvät taidot toimia digitaalisessa ympäristössä. Vastaajista 12 % tunnisti itsensä digiekspertiksi ja 57 % osaajaksi. Pärjääjiä oli 30 %, kun varsinaisia putoajia oli ainoastaan 1 %. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin se, että ihmiset pitävät oman digiosaamisensa arvioimista vaikeana, eivätkä välttämättä kykene helposti määrittelemään taitojensa laajuutta ja syvyyttä.

Työnantajien tarve digitaaliselle osaamiselle

Laurean, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteisessä DigiPoint-hankkeen osatoteutuksessa lähtökohtana on ollut ymmärtää työnantajien nykyisiä ja tulevia digiosaamistarpeita. Tätä varten kesällä 2020 tutustuttiin viime aikoina tehtyihin valtakunnallisiin selvityksiin haasteista ja tarpeista, joita yrityksillä ja julkisen sektorin toimijoilla on henkilöstön digitaalisen osaamisen suhteen. Erityisesti Suomen Yrittäjien (2019), Elinkeinoelämän keskusliiton EK (2019) sekä valtiovarainministeriön (2016, 2019) tekemien digiosaamisselvitysten tuloksiin kiinnitettiin tarkastelussa huomiota.

Suurin digiosaamisen ja -tuen tarve on pienissä, paikallisissa yrityksissä, jotka painivat yksin digihaasteiden kanssa (Digi- ja väestötietovirasto, 2020). Suomen Yrittäjien selvityksen (2019) mukaan vain hieman yli kolmannes yrityksistä arvioi henkilöstönsä digiosaaminen hyväksi. Yrityskentästä digitalisaation edelläkävijöitä on 10 %, mutta jopa 35 % yrityksistä voidaan kutsua digipassiiveiksi (EK, 2019). Yritykset, jotka ovat määrätietoisesti lähteneet kehittämään digitaalista osaamistaan, tekevät niin erittäin suurella todennäköisyydellä jatkossakin, selviää Suomen Yrittäjien (2019) kartoituksesta. Riskinä lähivuosina on, että digitaalinen osaaminen ja sen edelleen kehittäminen keskittyvät melko pieneen osaan yrityksiä, kun taas muut jäävät niistä jälkeen.

Isoimmat pullonkaulat digitaalisen osaamisen kehittämiseen yrityksissä ovat ajan puute ja sopivan kehittämistavan löytäminen. Yleisimmin ratkaisuina osaamisvajeeseen toimivat henkilöstökoulutus ja palvelujen ostaminen ulkopuolisilta digiasiantuntijoilta. Lisäksi yritysten digitalisoitumista vaikeuttavat tarpeiden määrittely ja sopivien palveluratkaisujen hankkiminen. Yritykset arvioivat digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän tärkeimmäksi tulevaisuuden muutostarpeeksi ja kehittämiskohteeksi. (Suomen Yrittäjät, 2019; EK, 2019).

Valtionhallinnon virkamieskunnan arviot omista digitaidoistaan vaihtelevat yllättävän paljon sekä virastojen sisällä että niiden välillä (Valtiovarainministeriö, 2016). Julkishallinnon digiosaamisesta piirtyikin sen vuoksi jossain määrin hajanainen tilannekuva. Tämän seurauksena kaikille valtionhallinnon virastoille on nyt määritelty yhteiset osaamiset, joihin sisältyvät digitalisaation vaatimat päivitetyt perus- ja erityisosaamiset (Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, 2019). Henkilöstölle osoitettuja osaamiskartoituksia ja niiden pohjalta tehtävää henkilöstön kehittämistä pidetään tärkeänä keinona vahvistaa digitaalista osaamista julkishallinnossa tulevaisuudessa (Valtiovarainministeriö, 2016).

COVID-19-viruksen aiheuttamista poikkeusoloista vuonna 2020 on ollut se hyöty, että monet yritykset ja julkishallinnon viranomaiset ovat pakon edessä joutuneet tekemään digiloikan. Pandemia on jouduttanut siirtymistä digitaalisten ratkaisujen laajempaan hyödyntämiseen ja nopeuttanut henkilöstön digivalmiuksien päivittämistä (Aalto yliopisto, 2020). Toisaalta suomalaisten yleisistä digitiedoista ja -taidoista on viime aikoina esitetty huolestuttavia näkemyksiä. On nimittäin arvioitu, että maassa saattaa olla jopa miljoona eri-ikäistä kansalaista, joilla ei ole riittävää osaamista itsenäiseen verkossa asiointiin, vaan jatkuva ulkopuolisen digituen tarve (Valtiovarainministeriö, 2019).

DigiPoint-hanke kartoitti pääkaupunkiseudun yritysten digiosaamistarpeita

Vaikka edellä esitellyt selvitykset antoivat varsin monipuolisen ja ajantasaisen kuvan suomalaisten työnantajien digiosaamiseen liittyvistä tarpeista ja haasteista, päätettiin Laurean, Espoon ja Vantaan DigiPoint-osatoteutuksessa syksyllä 2020 tehdä kysely pääkaupunkiseudulla toimivien teknologia-alan yritysten digiosaamistilanteesta. Tavoitteena oli poikkeusolojen vallitessa saada päivitettyä näkymää yritysten digiosaamistarpeisiin ja katsoa, missä määrin kyselystä saadut tulokset heijastelisivat valtakunnallisesti toteutettujen selvitysten antamaa tilannekuvaa (vertaa erityisesti EK, 2019; Suomen Yrittäjät, 2019).

DigiPoint-verkkokysely toteutettiin suur-Helsingin alueella syyskuussa 2020 ja osoitettiin noin 100 erikokoiselle IT-alan ja muiden toimialojen yritykselle. Yritysten yhteystiedot saatiin Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen yritysrekisteristä ja Laurean avainkumppaniyritysverkostosta. Kyseessä ei siis ollut tieteellinen tutkimus vaan kysely, jonka tulokset oli ensisijaisesti tarkoitettu DigiPoint-hankkeen sisäiseen käyttöön kehittämistyön tueksi ja validoimaan aiempien selvitysten luomaa kuvaa tilanteesta. DigiPoint-kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina, eikä niitä sellaisenaan voida yleistää laajempaan kohdejoukkoon tai verrata suoraan ’yksi-yhteen’ muiden aihealueelta tehtyjen selvitysten kanssa.

DigiPoint-kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 21 yritystä. Niistä 35 % edusti IT-alaa, 15 % tukku- ja vähittäiskauppaa, 10 % ammatillista, tieteellistä ja teknistä toimintaa, ja 10 % muuta palvelutoimintaa. Loput 30 % edustivat useita eri aloja (kiinteistöala, hallinto- ja tukipalvelut, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, vesi- ja jätehuolto, rakentaminen). Yritysten vuosiliikevaihto (2019) vaihteli muutamista sadoista tuhansista euroista aina 360 miljoonaan euroon. Puolet yrityksistä (11 kpl) työllisti 20 työntekijää tai vähemmän, yhdessä oli 40 ja lopuissa 147-1800 työntekijää.

DigiPoint-kyselystä saatujen tulosten voidaan kokonaisuudessaan katsoa olevan kohtuullisen hyvin linjassa aiempien selvitysten tuottaman tiedon kanssa. Melko pieneksi jääneestä vastaajajoukosta ei noussut esiin sinänsä mitään kovin yllättävää uutta tai täysin poikkeuksellista, vaan kyselyn anti vahvisti jo tiedossa olevat tosiasiat. Kyselyssä yritykset ottivat kantaa muun muassa seuraaviin digitaalista osaamista arvioiviin väittämiin:

’Yrityksellämme on selkeä käsitys ja kokonaiskuva digitaidoista, joita henkilökuntamme työssään tarvitsee.’ – 19 yritystä (= 90,5 %) vastasi ’kyllä’, loput kaksi vastasivat ’ei’ ja ’en osaa sanoa’.
’Nykyisen henkilöstömme digiosaaminen on ajan tasalla yrityksemme toiminnan kannalta.’ – 11 yritystä (= 52,4 %) vastasi ’kyllä’, 9 (= 42,9 %) ’ei’, ja yksi ’ei osaa sanoa’.
’Yritykseemme hakeutuvien työnhakijoiden digiosaaminen on ajan tasalla yrityksemme toiminnan kannalta.’ – 13 yritystä (= 61,9 %) vastasi ’kyllä’, 6 (= 28,6 %) ’ei’, ja loput kaksi (= 9,5 %) ’ei osaa sanoa’.

DigiPoint-verkkokyselyn perusteella voidaan sanoa, että

yritykset vaikuttavat olevan suhteellisen hyvin perillä henkilöstönsä digiosaamista koskevista vahvuuksista ja kehittämistarpeista
useassa yrityksessä henkilöstön digiosaamisessa näyttää olevan ilmeisiä päivitys- ja kehitystarpeita
yritykset näyttäisivät houkuttelevan palvelukseensa henkilöitä, joiden digiosaaminen on keski-määrin paremmalla tasolla kuin niiden palveluksessa jo olevilla

Yritykset hakivat tunnistettuihin ongelmiin ratkaisuja esimerkiksi sisäisellä henkilöstökartoituksella, jolla selvitetään tulevaisuuden työtaitoja ja suunnitellaan räätälöityjä koulutuksia osaamisen kehittämiseksi. Samoin uusien työntekijöiden rekrytoinneissa kerrottiin kiinnitettävän aiempaa enemmän huomiota hakijoiden digiosaamiseen ja analyyttisyyteen sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin.

Yrityksiä pyydettiin myös nimeämään digiosaamistarpeita, joita niille todennäköisesti syntyy digitalisaation myötä lähivuosina (2021-2023). Teknologia-alan yritysten tarpeet liittyivät usein erittäin spesifiseen IT-osaamiseen. Sen sijaan muita toimialoja edustavien yritysten tarpeet olivat luonteeltaan geneerisempiä. Vastauksista nousivat esiin erityisesti seuraavat kehittämiskohteet:

Digimarkkinoinnin vahvistaminen – muun muassa b-to-b digimyynti, palvelujen digitalisointi, verkkokaupan kehittäminen, mainosvideoiden ja podcastien tekeminen sekä hakukoneoptimointi.
Järjestelmien, sovellusten ja välineiden käyttäminen – muun muassa uusien raportointi- ja analysointityökalujen hyödyntäminen, prosessien automatisointi ja lisääntyvä integrointitaso järjestelmien välillä (esimerkiksi henkilöstö- ja taloushallinnon suunnittelu ja raportointi).
Etätyön lisääntyminen – henkilöstöltä edellytetään työtehtävissään sähköisten työkalujen ja alustojen riittävää käyttövarmuutta, joka on olennainen osa jokaisen osaamista etätyössä.
IT-arkkitehtuuri ja -ohjelmistot – muun muassa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, ohjelmointi-, pilveistämis-, tekoäly- ja koneoppimisosaaminen, sovellusten kehittäminen, automatiikka ja robotiikka.

Etenkin niillä DigiPoint-hankkeen kyselyyn osallistuneilla yrityksillä, jotka edustivat muuta kuin IT-alaa, oli osin akuutteja tai lyhyellä aikavälillä konkretisoituvia haasteita henkilöstönsä digitaalisen osaamisen jatkokehittämiseksi. Sen sijaan kyselyyn vastanneiden IT-yritysten henkilöstö oli tietoteknisesti erittäin osaavaa ja korkeasti koulutettua. Vastaajilla ei useinkaan ollut samanlaisia paineita digiosaamisen kehittämiseen kuin muiden toimialojen yrityksillä. Jälkimmäisissä korostuivat henkilökunnan geneeriset digitaidot, joiden hallinnassa oli havaittavissa vaihtelua ja kirjavuutta. Uuden ja paremman digiosaamisen hankkimista työntekijöille pidettiin turvana ja takeena yrityksen nykyiselle toimintakyvylle ja tulevalle menestykselle.

Kysely tuotti arvokasta tietoa ja antoi hyödyllisiä näkökulmia Laurean, Espoon ja Vantaan yhteisen DigiPoint-osatoteutuksen koulutuskokonaisuuden suunnitteluun. Tulosten perusteella työnantajat näyttävät erityisesti tarvitsevan työntekijöitä, joilla on tarjota geneeristä digiosaamista moniin erilaisiin työtehtäviin (esimerkiksi talous, logistiikka, viestintä, markkinointi ja henkilöstöhallinto).

DigiPoint-hanke vastaa työelämän digiosaamistarpeeseen

Syksyllä 2020 Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa alkoi kehittää työnantajien tarpeisiin korkeakoulutasoista koulutuskokonaisuutta, joka oli yhdistelmä digi- ja työelämätaitokoulutusta sekä sitä tukevaa ryhmätoimintaa ja työelämävalmennusta. Koulutuksen suunnittelun lähtökohtana oli DigiPoint-verkkokyselyn ja muiden selvitysten antama yleiskuva työnantajien odotuksista työntekijöiden digiosaamista kohtaan. Tarkempia keskusteluja digiosaamisesta käytiin erikseen niiden viiden työnantajan kanssa, jotka olivat osallistuneet verkkokyselyyn ja päättäneet lähteä yhteistyöhön DigiPoint-hankkeen kanssa.

DigiPoint-hankkeessa Laurean, Espoon ja Vantaan näkemys oli se, että digitaalista osaamista pitäisi koulutuksessa tarkastella erityyppiset työtehtävät läpileikkaavana yleis- tai perustaitona. Ei ollut realistista kuvitella, että Laurean avoimen ammattikorkeakoulun 25-30 opintopisteen laajuisissa räätälöidyissä opinnoissa voitaisiin kouluttaa osaajia IT-alan asiantuntijatehtäviin. Tämä ennakko-oletus sai vahvistuksen, kun loppuvuodesta 2020 DigiPoint-koulutukseen valikoitui taustoiltaan ja osaamiseltaan varsin heterogeeninen 25 opiskelijan ryhmä toiselta asteelta valmistuneita nuoria ja korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä.

Opiskelijoille tehdyn lähtötilannearvion mukaan useimmilla heistä ei olisi ollut edellytyksiä lyhyessä ajassa kouluttautua syvällistä IT-alan osaamista vaativiin tehtäviin, kuten koodariksi tai ohjelmistosuunnittelijaksi. Tavoitteena oli pikemminkin varmistaa se, että he saisivat kuuden kuukauden kestoisesta koulutuksesta (joulukuu 2020 – toukokuu 2021) riittävät valmiudet ymmärtää, käyttää ja hyödyntää digitaalisen toimintaympäristön mahdollisuuksia työssään tulevina vuosina.

Laurean avoimessa ammattikorkeakoulussa DigiPoint-hankkeen kautta opiskelevat pääsivät osana opintojaan hiomaan digitaalisia taitojaan yritysten niille antamissa kehityshaasteissa (Kuvio 1.). Yritysten tunnistamia digitaalisen liiketoiminnan ongelmia ratkotaan monialaisissa tiimeissä osana Laurean ennakoinnin ja palvelumuotoilun opintokokonaisuuksia. Kehityshaasteen lisäksi yritykset tukevat opiskelijatiimien ja niiden yksittäisten jäsenten työelämään integroitumista ryhmämentoroinnilla.

kuvion sisältö avattu tekstissä. — Kuvio 1: DigiPointin ekosysteemi hankkeen osallistujan ja yhteistyökumppanien näkökulmasta (Hario, 2020)

DigiPointin nimissä järjestetyn koulutuksen ja yritysyhteistyön tavoitteena on parantaa opiskelijoiden elämäntilannetta ja edistää heidän siirtymistään jatko-opiskeluihin tai suoraan työelämään. Mielekkään tekemisen myötä heidän itsetuntemuksensa, sosiaaliset taitonsa ja vuorovaikutustaitonsa vahvistuvat. Koettujen onnistumisten seurauksena heidän tulevaisuudennäkymänsä ovat optimistisempia ja tavoitteet koulutus- ja työnhaussa selkiytyvät.

Yhtäläiset mahdollisuudet kaikille digiosaamisen kehittämiseen

DigiPoint-hankkeessa käydyt keskustelut työelämäasiantuntijoiden ja työnantajien edustajien kanssa ovat osoittaneet, että pahimmillaan riittämättömät digitaidot voivat syventää ihmisten välistä eriarvoisuutta sekä lisätä uhkaa syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta. Vajavainen digiosaaminen voi myös hankaloittaa työurien pidentämistä, vaikeuttaa työllisyyden paranemista sekä heikentää työpaikkojen ilmapiiriä ja työntekijöiden hyvinvointia.

Näitä uhkia torjumaan DigiPoint-hankkeessa kehitetään kevään 2021 aikana itsearviointiin perustuvaa digitaitotestiä sekä digitaitokurssia (automatisoitu opintokokonaisuus), jolla vahvistetaan ihmisten digiosaamista ja sitä kautta heidän työelämäintegraatiotaan. Hankkeessa kehitetyn työelämätaitojen automatisoidun verkkokurssin tavoin digitaitokurssi avataan hankkeen jälkeen avoimen ammattikorkeakoulun opetustarjonnassa kaikille kansalaisille. Näin Laurea osallistuu jatkuvan oppimisen hengessä digitaitojen vahvistamiseen koko yhteiskunnassa.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittamasta DigiPoint-hankkeesta saa lisätietoja Laurea-ammattikorkeakoulun verkkosivuilta. DigiPoint-hankekonsortioon, jota Turun kaupunki koordinoi, kuuluvat Metropolia AMK, Stadin aikuis- ja ammattiopisto sekä Laurean DigiPoint-osatoteutus, jossa Espoon ja Vantaan kaupungit ovat mukana.

Pasi Hario toimii Laurean DigiPoint-osatoteutuksen projektipäällikkönä. Mika Launikari on Laureasta mukana DigiPoint-osatoteutuksessa uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen asiantuntijana.