Ammattipedagogisen tutkimus- ja kehittämiskampuksen järjestämässä seminaarissa 31.10.2023 pohdittiin korkeakouluopettajan hyvinvointia sekä opetusta ja oppimista korkeakoulussa. Opettajien työn ja toimintojen sanoittaminen selkeämmin voisi parantaa niin opettajuutta kuin opiskelijoiden oppimista ja samalla lisätä hyvinvointia. 3AMK (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ammattikorkeakoulut) toimii voimavarana ammattikorkeakouluopettajuuden kehittämisessä tarjoamalla resursseja, verkostoja ja mahdollisuuksia pedagogisten toimintojen edistämiseen.

Hyvinvointia törmäyttämällä

Opettajan hyvinvointi korkeakoulussa on tärkeä osa toimivan oppimisympäristön ja opetuksen laadun ylläpidossa. Hyvinvointi on haastavaa muun muassa kasvavan työkuorman, opiskelijoiden moninaisuuden vaatimusten ja arviointipaineiden vuoksi. Opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja odotukset sekä tuen ja ohjauksen tarjoaminen opiskelijoille vaativat aikaa ja energiaa, vaikkakin ne voivat olla myös työn antoisimpia puolia.

Opettajat pitävät uusien opetusmenetelmien ja oman ammatillisen osaamisensa kehittämistä tärkeänä pysyäkseen ajan tasalla. Jatkuva itsensä kehittäminen ja ajanhallinta ovat työn keskeisiä haasteita, ja monet opettajat tekevätkin pitkiä työpäiviä. Erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat opettajat kamppailevat uusien käytänteiden aallokossa riittämättömän ajan kanssa. Millaista tukea ja resursseja korkeakoulu voisi tarjota opettajille hyvinvoinnin edistämiseksi?

Opettajat ehdottivat eri alojen opettajien työskentelyn törmäyttämistä siten, että pohdittaisiin yhdessä pedagogiikkaa ja yhdessä opettamista. Johtamisen prosessitkin otettiin puheeksi – voisiko niitäkin törmäyttää 3AMKin kesken? Opettajat haluaisivat altistaa asiat merkitysneuvotteluihin kysymällä, millaista korkeakouluopettajuuden tulisi olla ja mikä olisi riittävää opettajuutta. Opettajat pohtivat myös 3AMK-opettajavaihtoa, jonka avulla voisi kehittää yhteisopettajuutta ja varjostaa kollegan toimintatapoja oppimalla niistä uutta.

Opetus ja oppiminen

Opettaminen korkeakouluissa on monipuolista ja innostavaa, mutta se on myös haasteellista. Korkeakouluopetuksessa on meneillään niin sanottu massaopetus eli paikalla on samaan aikaan suuri opiskelijamäärä, jolloin vuorovaikutteisen opetuksen vaatimus pakottaa kehittämään uusia keinoja opiskelijan kohtaamiseen. Opettajat kokevat ristiriitaiseksi opiskeluun liittyvien tehtävien yksilöllisen arvioinnin, koska he haluavat olla oikeudenmukaisia ja noudattaa yhdenvertaisuutta arvioinnissaan. Samalla palautteen antaminen helposti takkuaa ja siihen kaivataan selkeitä arviointiperusteita ja aikaa.

Moninaisille opiskelijoille on pyrittävä tarjoamaan monipuolisia oppimismahdollisuuksia, jotta jokainen opiskelija voisi menestyä. Digitaaliset teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia, erityisesti etäopetuksen lisääntyessä. Opettajat toivovat arvokeskustelua siitä, mitä oppiaineita ja millä perusteella niitä opetetaan verkossa. Opiskelijoiden eriasteinen sitoutuminen opiskeluun herätti huolta. Opettajien on luotava innostavia ja motivoivia oppimisympäristöjä, koska opiskelijoiden muut velvollisuudet, kuten työ tai perhe kilpailevat opiskelun käytettävän ajan kanssa.

Kuka oikein tekee pedagogiset valinnat ja päätökset?

Opettajia mietitytti, kuka tekee pedagogiset valinnat ja tehdäänkö niitä aina pedagogisilla perusteilla. Riittämätön vuorovaikutus ja kohtaaminen opettajien, päätöksentekijöiden sekä kehittäjien välillä näyttäytyy huonoina pedagogisina valintoina ja päätöksinä. Korkeakouluissa voidaan kuitenkin löytää luovia ratkaisuja näihin haasteisiin.

Ratkaisuiksi ehdotettiin yhdessä tekemistä, parempaa vuorovaikutusta, asioiden reflektoimista, hyvien käytäntöjen sanoittamista ja jakamista. Voisiko kehittäminen tapahtua opettajalähtöisesti neljä kertaa vuodessa 3AMK pedagogiikka -päivillä, joissa tuotettaisiin esimerkkiratkaisuja ongelmiin ja voitaisiin päätyä 3AMK yhteisopettajuuteen.

Lopuksi

Seminaari noudatteli Karvin Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin (2022–2023) teemoja. Arviointi tarjosi tietoa korkeakoulupedagogiikan kokonaiskuvasta, kuten korkeakoulujen pedagogisista linjauksista ja toimintamalleista, digitalisaation roolista opetuksessa ja oppimisessa, korkeakoulujen sisäisistä opetuksen ja koulutuksen kehittämistoiminnoista sekä korkeakoulujen yhteistyöstä pedagogiikan kehittämiseksi. Arviointi tukee korkeakouluja korkeakoulupedagogiikan kehittämistyössä ja uudistamisessa.

Kirjoittajat:

• Virpi Lund, lehtori, teemakoordinaattori, pedagogiikka ja yhteiskehittäminen, Laurea-ammattikorkeakoulu
• Irma Kunnari, tutkimusaluejohtaja, vaikuttava ammatillinen pedagogiikka, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• Marianne Kukko, johtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
• Päivi Laine, kehittämispäällikkö, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu
• Kimmo Mäki, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lähde:

Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S. & Karvonen, A. 2023. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Tiivistelmä 17:2023. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen – arviointi (karvi.fi)