Lastensuojelun kentällä on käytettävissä taitavia ja osaavia kokemusasiantuntijoita, joiden hyödyntäminen kannattaa, myös lastensuojelun opetuksessa. Lastensuojelussa tiedon on perinteisesti nähty rakentuvan ainoastaan tutkijoiden ja ammattilaisten tuottamana. Asiakkaiden kokemukset on sujuvasti sivuutettu. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen on kuitenkin herätty. Yhä useammin lastensuojelun kehittämistyöryhmissä on mukana kokemusasiantuntijoita ammattilaisten rinnalla. Heräämiseen on vaikuttanut vahvasti kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen hyvät ja vaikuttavat kokemukset mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Kokemusasiantuntijuus
Kuvaaja Alex Green palvelusta Pexels
Kokemusasiantuntijatoiminta on 2000-luvulla kehittynyt toimintamuoto, jonka perustukset ovat syntyneet kansalais- ja järjestötoiminnassa. Kokemusasiantuntijatoiminta tuo tietoa asiakkaiden ja potilaiden kokemuksista osaksi palveluiden kehittämistä ja asiakastyötä esimerkiksi asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi ja palveluihin hakeutumisen helpottamiseksi (THL). Lastensuojelun asiakkuuteen liittyy usein häpeää ja se koetaan leimaavaksi. Kokemusäänen kuuluvuuden lisääminen ja kokemustiedon hyödyntäminen madaltaa kynnystä palveluiden piiriin hakeutumiseen sekä mahdollistaa palveluiden muotoilemista asiakastarpeista käsin. Kokemustietoa lastensuojelun toimivuudesta ei oikein voi korvata muulla tiedolla eikä sitä ole viisasta kokonaan ohittaa.
Lastensuojelun kehittämisessä kuullaan yhä useammin lastensuojelun asiakkaana olevia tai olleita nuoria tai vanhempia, joilla on kokemus lastensuojelusta oman lapsen lastensuojeluasiakkuuden kautta. Ajatukset siitä, kuka voi toimia kokemusasiantuntijana lastensuojelun kentällä, ovat vaihtelevia. Vahvistumassa on ajatus siitä, että oman kokemuksen lisäksi kokemusasiantuntijuutta on hyvä jäsentää valmennuksen tai koulutuksen avulla, jolloin kokemusasiantuntija saa tukea oman kokemuksensa käsittelemiseen ja ohjeita herkkien ja mahdollisesti traumaattistenkin kokemusten rajaamiseen julkisesti.
Kokemustiedon hyödyntäminen lastensuojelun opetuksessa
Lastensuojelun opetuksessa kokemustiedon hyödyntäminen on vielä lapsen kengissä, vaikka kiinnostusta tuntuu löytyvän. Se, mitä on osattu hyödyntää, on kokemusasiantuntijapuheenvuorot. Usein kokemusasiantuntija on tullut kertomaan opiskelijoille oman tarinansa lastensuojelun asiakkaana. Kokemustiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat kuitenkin laajemmat, mutta laajemman kokemustiedon hyödyntämisen esimerkit ovat yksittäisiä ja harvinaisempia.
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n toiminnassa mm. kehitetään lastensuojelua ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä ja valmennetaan kokemusasiantuntijoiksi vanhempia, joilla on oman lapsen asiakkuuden kautta kokemus lastensuojelun asiakkaana olemisesta. Kasperin asiantuntija Päivikki Mysirlakis näkee, että opiskeluaikana tarjotut kohtaamisen tilat kokemusasiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa tarjoavat mahdollisuuksia moneen. Yhteiskehittämisen menetelmillä työpajoissa, projekteissa ja hankkeissa opiskelijoilla on mahdollisuus avata ajatukset tutkitun ja ammatillisen tiedon ohella myös kokemustiedon äärelle. Dialogin ja kohtaamisen harjoitteleminen kokomusasiantuntijoiden kanssa opiskeluaikana antaisi varmuutta ja rohkeutta inhimilliseen vuorovaikutukseen perustuvan asiakassuhteen luomiseen ammattilaisena. Mysirlakis kohtaa työssään suuren määrän lastensuojelun asiakkaan olleita perheitä, joiden viesti on usein se, että ammattilaisten taidoissa kohdata asiakkaita on puutteita. Esimerkkinä kokemusvanhemmat kertovat lastensuojelun ja perhetyön prosessien ja menetelmien merkityksen jäävän perheille epäselviksi. Ammattilaisten työ lastensuojelussa ja perhetyössä näyttäytyy perheiden näkökulmasta erilaisten menetelmien suorittamiselta tai olohuoneen sohvalla jutustelulta, mutta työn tavoitteellisuus jää liian usein mysteeriksi. Tätä yhteisen ymmärryksen äärelle pääsemistä olisi tärkeää harjoitella jo opiskeluaikana (Mysirlakis,2022).
Ammattikorkeakoulut ovat vahvasti sidoksissa työelämään. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua (Ammattikorkeakoululaki). Meillä on velvollisuus kaikin keinoin ja kaikin tiedoin toteuttaa tätä tehtävää.
Ne kokemukset, joita kokemusasiantuntijoiden ja opiskelijoiden kohtaamisista on, ovat kannustavia. Opiskelijoilta tullut palaute on pääsääntöisesti pelkästään positiivista. Kokemuspuheenvuorot koetaan innostavina, mielenkiintoisina ja niiden koetaan tuovan teoreettinen, tutkimuksellinen tieto käytäntöön. Kokemustiedolla on vaikuttavuutta myös emotionaalisesti. Kokemustiedon äärellä on herkkyyttä ja kunnioitusta, joka on erityisellä tavalla vaikuttavaa.
Eettiset kysymykset
Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen opetuksessa on syytä tehdä huolella ja harkiten. Yhteistyö on perusteltava, tavoitteet pohdittava selkeiksi. Yhteistyötä on suunniteltava huolella ja kokemusasiantuntijatoiminta on järjestettävä vastuullisesti ja eettisesti.
Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa -verkosto on julkaissut Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet. Eettisissä ohjeissa kuvataan, miten työskentely olisi hyvä valmistella yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa, miten itse työskentelyssä tulisi olla kokemusasiantuntijan tukena ja mitä tulisi huomioida työskentelyn jälkeen. Ohjeistuksessa korostetaan myös palkkion maksamisen tärkeydestä korvauksena kokemusasiantuntijoille. (Lastensuojelun keskusliitto)
Kokemustiedon hyödyntämistä tulisi mahdollistaa ammattikorkeakouluopetuksessa kaikin keinoin ja siihen tulisi olla organisaation täysi tuki ja kannustus. Kokemustiedon hyödyntämisen edistämiseksi selkeiden käytäntöjen luominen on keskiössä. Kokemustiedon mahdollisuuksia hyödyntämällä onnistumme koulutustehtävässämme paremmin, siksi olisi virhe sivuuttaa se tehdessämme pedagogisia valintoja lastensuojelun koulutuksessa.
Mistä lastensuojelun kokemusasiantuntija?
Kasper – kasvatus- ja perheneuvonta ry, VOIKUKKIA-toiminta
- Lastensuojelun kokemusvanhempien kokemusasiantuntijaryhmä. Kokemusasiantuntija- ja tukihenkilövalmennusta. https://suomenkasper.fi/lastensuojelu/
Perhekuntoutuskeskus Lauste, Kokemuskumppanitoiminta
- Koulutettuja kokemuskumppaneita lastensuojelun kehittämis- ja vaikuttamistehtävissä sekä vertaistukena (Varsinais-Suomi). Kokemuskumppanuus- koulutusta. https://lauste.fi/palvelumme/kokemuskumppanit/
Auta Lasta ry, Veturointi- toiminta
- Nuoret kokemusasiantuntijat työskentelevät lastensuojelun piirissä olevien nuorten ja heidän lähiverkostojensa tukena sekä kehittävät lastensuojelua. https://www.veturointi.fi/
Osallisuuden aika ry
- Lastensuojelun asiakkaiden osallisuutta edistävä yhdistys, jossa lastensuojelun kokomusasiantuntija ja nuorten kehittämisryhmän toiminta keskiössä. https://osallisuudenaika.fi/
SOS-lapsikylä, SOS-kehittäjänuoret
- SOS-Lapsikylän toiminnan piirissä olevista 12–20-vuotiaista nuorista koostuva lastensuojelun kokemusasiantuntijaryhmä (Valtakunnallinen). https://www.sos-lapsikyla.fi/sos-kehittajanuoret/
Pesäpuu ry
- Pesäpuussa osalla työntekijöistä on tausta lastensuojelun kokemusasiantuntijana. https://pesapuu.fi/toiminta/kokemusasiantuntijuus-pesapuussa/
Lähteet ja teemaan liittyvää tietoa:
