Laurea-ammattikorkeakoulussa muistetaan liiankin hyvin ammattikorkeakoulujen nykyisestä rahoitusmallista (2021–2024) päättäminen tammikuun 17. päivänä 2019. Korkeakoulu oli Haaga-Helian kanssa suurin väliinputoaja, kun lähes kaikki korkeakoulujen tutkinnot olivat yhtäkkiä halvimmassa tutkintokorissa. Se oli merkittävä rahoituksen siirto toisille ammattikorkeakouluille, joilla oli erilainen koulutusportfolio. Muun muassa restonomien, sairaanhoitajien, sosionomien ja tradenomien kouluttaminen määritettiin edullisimmaksi koulutukseksi ja korkeakoulu aloitti selviytymistaistelunsa toiminnan rahoituksen kanssa. Korkeakoulu on rahoitusmalliuudistuksen jälkeen kamppaillut talouden tasapainottamiseksi ja vasta tälle vuodelle 2024 on talousarviossa budjetoitu liiketulokseksi nollataso.
Huhtikuussa (12.4.2024) valtioneuvosto teki päätöksen korkeakoulujen uusista rahoitusmalleista vuosille 2025–2028 eli uudelle alkavalle sopimuskaudelle. Rahoitusmallit ja niissä tapahtuvat muutokset ovat tiivistetysti kuvattuna taulukossa 1.
Taulukko 1. Korkeakoulujen uudet rahoitusmallit (OKM 2024)
Korkeakoulujen rahoitusmallien perusperiaatteet eivät muutu. Rahoitusmallien julkaisun yhteydessä tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala totesi, että on koulutuksen ja tutkimuksen kannalta tärkeää, että rahoitus on ennakoitavissa ja korkeakoulun kehittämistyö on pitkäjänteistä. Olen tästä samaa mieltä, vaikka uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli ei myöskään korjaa epäsuhtaa eri tutkintojen rahoituksen välillä. Rahoitusmalliin on nyt lisätty uusien ensikertalaisten opiskelijoiden määrää koskeva uusi rahoitustekijä, jolla tavoitellaan koulutus- ja osaamistason nostamista. Suoritetuilla tutkinnoilla ja muulla kuin tutkintoon johtavalla koulutuksella on jatkossakin merkittävä rooli rahoitusmallissa. Useamman saman tasoisen tutkinnon suorittaneista korkeakoulun saama rahoitus on jatkossa pienempi ja koulutuksen läpäisyn parantamiseksi tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen painoarvoa rahoituksessa on nostettu. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja opiskelijoilta saatava palaute koulutuksen laadusta säilyvät entiseen tapaan rahoituskriteereinä. (OKM 2024.) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painotus rahoituksen kohdentamisessa vahvistuu, kun kansainvälisen kilpaillun T&K-rahoituksen ja yritysrahoituksen painoarvo rahoitusmallissa kasvaa. Rahoitusmalliin sisältyy aiempien uudistuskierrosten tapaan siirtymäsäännös, joka tasoittaa korkeakoulukohtaisen rahoituksen muutosta. Edellisellä rahoitusmallin uudistamiskierroksella tämä siirtymäsäännös pelasti korkeakoulun totaaliselta rahoituskatastrofilta eli se on vakauden näkökulmasta ehdottomasti tarpeellinen.
Ammattikorkeakoulun rahoitusmallilla on kiistatta iso ohjausvaikutus korkeakoulun toimintaan ja se varmasti tukee hallitusohjelman linjausten toteutumista korkeakoulutuksessa. Rahoitusmalliakin miltei merkittävämpi päätös niin ikään huhtikuussa (15.-16.4.2024) valtioneuvostolla oli se, että korkeakouluindeksejä ei väliriihessä leikattu ja T&K-rahoitusta lisätään. Ammattikorkeakoulun rahoitusmalliakin suurempi haaste on kokonaisrahoituksen riittävyys. Määrällisiin tuloksiin eli suoritteisiin perustuva indikaattoripohjainen rahoitusmalli on kirittänyt korkeakoulut ennennäkemättömään tehokkuuteen tutkintotuotannossa. Uusi rahoitusmalli jatkaa samalla tiellä, jolloin korkeakoulun tutkinnosta saama hinta jatkaa laskuaan ja suoritteet jatkavat kasvuaan. Kun korkeakoulu kykenee tuottamaan riittävästi tutkintoja riittävän nopeasti eli sen suoritteet kasvavat muita korkeakouluja nopeammin, se turvaa oman rahoituksensa. Uuden rahoitusmallin myötä kilpailukykyisen ja tehokkaan korkeakoulun rahoitus kehittyy siis myönteisesti. Yhä useampi esittää kysymyksen, miten korkeakoulutuksen laatu kehittyy tulevaisuudessa tämän yhtälön myötä, kun kilpailu on jatkunut tarpeeksi pitkään?
Lähteet
