Heräsin saavutettavuusasioihin ensimmäisen kerran opintojeni yhteydessä opiskellessani käyttäjälähtöistä suunnittelua reilut kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen ollessani töissä OP:lla kehityspäällikkönä, saavutettavuusasiat kuuluivat osana palveluiden suunnitteluun. Tällä hetkellä omassa työssäni saavutettavuusasiat ovat tulleet osaksi työnkuvaa lähes huomaamatta. Työskentelen Laureassa lehtorina, ja toimin myös  monessa hankkeessa, joissa opetetaan saavutettavuutta esimerkiksi yrittäjille.

Saavutettavuusosaamista hyödynnän omissa opintokokonaisuuksissa esim. palvelumuotoilussa, ja ilokseni olen huomannut, että saavutettavuuteen liittyvät opinnäytetyöt ovat myös lisääntyneet. Olen myös kouluttanut opetusmateriaalin saavutettavuutta toisen asteen opettajille sekä toiminut Laurea-ammattikorkeakoulun projektipäällikkönä projektissa, jossa saavutettavuusosaamista osana korkeakoulujen opetussuunnitelmia kartoitettiin pohjoismaisten korkeakoulujen ja ruotsalaisen Funka Nu AB:n kanssa.

Teen parhaillaan tohtoriopintoja Virossa työni ohella. Aiheena tutkimukselleni on saavutettavuuden ja kognitiivisen saavutettavuuden hyödyt organisaatioille. Lähestymistapani on hieman toinen kuin perinteisissä tämän alan tutkimuksissa. Katson asiaa organisaatioiden kannalta, en loppukäyttäjän näkökulmasta. Mielestäni on tärkeää saada tukea, ymmärrystä ja opetusta saavutettavuudesta suoraan digitaalisten palveluiden päättäjille ja tekijöille. Varsinkin uuden esteettömyysdirektiivin ja kansallisen lainsäädännön myötä, saavutettavuus tulee ottaa huomioon jatkossa myös esim. pk-yrittäjien verkkokaupoissa. Lainsäädännön tullessa voimaan uskon kiinnostuksen saavutettavuuteen lisääntyvän yrittäjienkin parissa.

Katsaus tutkimustuloksiin

Väitöskirjatutkimukseni pitää sisällään haastatteluja yrittäjiltä, asiantuntijoilta sekä asiantuntija-arviointeja erilaisista organisaatioiden digitaalisista palveluista. Tutkimustulosten pohjalta pyrin muodostamaan ohjeistusta yrityksille kognitiivisen saavutettavuuden osa-alueista, ja yhteenvetoa siitä, miten saavutettavuus yleensä lisää kilpailuetua. Tällä hetkellä tutkimus on edelleen käynnissä, mutta ehkä pientä avausta tuloksista voi jo tehdä.

Yleisesti voin todeta yrittäjien haastattelujen pohjalta, että saavutettavuus ja kognitiivinen saavutettavuus ovat hyvin vieraita termejä yrittäjille. Termit saavat myös erilaisia merkityksiä ja näkemyksiä riippuen asiayhteydestä. Saavutettavuus saatetaan edelleen sekoittaa saatavuuteen tai jonkin fyysisen paikan saavutettavuuteen. Osa haastateltavista yrittäjistä ymmärtää saavutettavuuden tärkeyden, mutta omissa digitaalisissa kanavissa saavutettavuusasiat ovat edelleen jääneet toteuttamatta. Usein syynä ovat omien resurssien tai osaamisen puute. Kognitiivisesta saavutettavuudesta kysyttäessä, yrittäjät eivät sisäistä tai ymmärrä tätä termiä. Haastattelujen yhteydessä olen avannut käsitettä esimerkeillä, ja silloin yrittäjät ovat pystyneet antamaan konkreettisia esimerkkejä, miten he kognitiivisen saavutettavuuden näkevät omissa palveluissa. Kognitiivinen saavutettavuus terminä voi olla monelle vaikea ymmärtää, mitä kaikkea tämä pitää sisällään tai onko oikein puhua kognitiivisesta saavutettavuudesta. Itse näen kognitiivisen saavutettavuuden jaon yleensä verkkopalveluiden helppokäyttöisyyteen sekä sisältöön esim. ymmärrettävään kieleen.

Olen tutkimukseeni haastatellut myös asiantuntijoita ja he ovat nähneet kognitiivisen saavutettavuuden hieman eri tavoin. Yleinen kommentti on ollut, että termi on vaikea ymmärtää, ellei saavutettavuusasiat ole tuttuja. Osalle haastateltavista kognitiivinen saavutettavuus on liittynyt myös tiedon tai tiedonkäsittelyn saavutettavuuteen. Ymmärrettävyys ja selkeys ovat aiheita, jotka korostuvat vastauksissa. Aihetta paljon tutkinut haastateltava mainitsi, että kognitiivista saavutettavuutta voidaan pitää osittain tiedonkäsittelyyn liittyvänä, mutta usein tähän liitetään myös tunne, esim. turvallisuuden tunne kirjautumisen yhteydessä tai evästeiden hyväksymisessä. Usein kognitiivinen saavutettavuus mielletään hyödyttävän ainoastaan henkilöitä, joilla on kognitiivisia haasteita, mutta todellisuudessa se hyödyttää meitä kaikkia.

Yhteenvetona tähänastisista tuloksista voin todeta, että yrittäjille tarvitaan ehdottomasti lisää tietoa aiheesta. On tärkeää, että yrittäjille suunnataan hankkeita ja tukea, jotta saavutettavuus tulisi osaksi heidänkin digitaalisia palveluita ja heille tulisi ymmärrys aiheesta. Disko-hanke, jossa itse olen mukana, on tällainen. Opetamme tässä hankkeessa yrittäjiä konkreettisesti työstämään digitaalisista palveluista saavutettavampia niin digitaalisten palveluiden teknisten ominaisuuksien kuin sisällön ja markkinoinninkin osalta. Tähän hankkeeseen voi osallistua kaikki yrittäjät Uudeltamaalta. Toivon, että konkreettisten esimerkkien kautta yrittäjien ymmärrys saavutettavuudesta lisääntyy. Saavutettavuuden huomioiminen auttaa yrittäjiä esimerkiksi hakukonenäkyvyydessä ja loppukäyttäjiä esimerkiksi palvelujen käytettävyydessä. On paljon asioita, mitä yritykset voivat esimerkiksi sisältöjen osalta tehdä tukien samalla kognitiivista saavutettavuutta.

Kognitiivisen saavutettavuuden terminologiaan liittyen tai siihen liittyvien osa-alueiden tunnistamiseen jatkan vielä tutkimusta ja haastatteluja vuoden 2022 ajan. Toivottavasti pystyn työstämään tuloksista yhteistä ohjeistusta organisaatioille. Me kaikki hyödymme selkeistä ja ymmärrettävistä digitaalista palveluista, niin palvelun tuottajat kuin loppukäyttäjätkin.

Lisätietoa Disko-hankkeesta: www.saavutadigi.fi
Disko-hanke (digitaalisten palvelujen saavutettavuus koronan kukistajana) paneutuu laajasti digitaalisen saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämiseen. Hankkeessa tavoitellaan digitaalisten palveluiden käytettävyyden merkittävää lisääntymistä EU:ssa valmisteilla olevan esteettömyysdirektiivin mukaisesti jo ennen kansallisen lainsäädännön lopullista valmistumista Suomessa. Hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin COVID-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.