Laurea-ammattikorkeakoulu käynnisti syksyllä 2021 ylempien ammattikorkeakoulututkintojen erillishaun henkilöille, joiden aiemmat ylempään korkeakoulututkintoon (YAMK) johtaneet opiskelut olivat keskeytyneet. Haussa edellytettiin, että opiskelija on aiemmin suorittanut vähintään 55 opintopistettä suomalaisessa korkeakoulussa tietyn koulutuksen tai koulutusohjelman ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2023a.)

Suunnittelussa hyödynnettiin Laureassa aiemmin käynnistetyn alemman ammattikorkeakoulututkinnon L160-toimintamallia soveltuvin osin. Alustavana oletuksena toimintamallin käynnistämisessä oli, että aiemmin kesken jääneissä opinnoissa painottuu erityisesti opinnäytetyön kesken jääminen. L55-mallissa ohjaus suunnattiin erityisesti opinnäytetyön valmiiksi saattamiseen. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme L55-toimintamallin kannalta merkityksellistä opiskelijan tukemista opinnoissa erityisesti opinnäytetyövaiheessa. Kirjoittajat ovat olleet mukana kehittämässä ja toteuttamassa L55-toimintamallia. Artikkelin kirjoittamiselle on haettu Laurea-ammattikorkeakoulun tutkimuslupa.

Oppimisessa taustalla

Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen toimintamalli Learning by Developing (LbD) antaa opiskelulle Laureassa lupauksen kehittyä tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämän oppimistilanteet ovat YAMK-opiskelijoille luonteva lähtökohta käytännön ja teorian vuoropuhelulle. Mallissa tavoitellaan ongelmanratkaisutaitojen, kriittisen ajattelun ja reflektoinnin yhdistämistä (Laurea-ammattikorkeakoulu 2023b). Toimintamallin avaamisella ja jakamisella on mahdollisuus saavuttaa yhteinen ymmärrys tavoitteista (mm. Ekström & Aalto 2022). Korkeakoulun toiminnassa keskeiseen opiskelijalähtöisyyteen kuuluu olennaisen tärkeänä näkökulmana myös oppimislähtöisyys (Himanka 2018, 108).

Oppimista ja oppimisen mahdollisia vaikeuksia voidaan ymmärtää paremmin, kun otetaan huomioon sekä kognitiiviset että motivaatioon liittyvät näkökulmat (Heikkilä ym. 2012, 456, 467). Pandemia-aikana tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että opiskelijoiden tukemiseksi opetuksen olisi suuntauduttava aktiivista oppimista tukeviin opetusmenetelmiin, joissa erityisesti pohdinta, reflektio ja ajanhallinnan taidot otetaan huomioon (Asikainen & Katajavuori 2022, 8). Mikäli tavoitellaan opiskelijoiden voimaannuttamista opiskelemaan, on aiemmassa tutkimuksessa todettu tarve kehittää opetusosaamista erityisesti digitaalisissa toimintaympäristöissä (Vauhkonen ym. 2020, 213). Toisaalta opiskelemaan vahvistavien tekijöiden huomiointi on taustalla yksilön oppimisen mahdollistamisessa ja onnistumisessa (Uusitalo-Malmivaara-Vuorinen 2016, 9; Leskisenoja 2017; Helminen ym. 2017). Opiskeluilmapiirin tulisi olla yhteistä kasvua mahdollistavaa ja vuorovaikutuksen toteutumiseen oppimisympäristössä kiinnitettävä huomiota (Vuorikoski & Kiilakoski 2010, 314; Suoninen, Pirttilä-Backman, Lahikainen & Ahokas. 2014, 11). Opetuksessa opettajan rooli on merkittävä kaikissa opintojen vaiheissa (Sinkkonen, Puhakka & Meriläinen 2017).

Opiskelijoille tärkeää tukea opinnäytetyövaiheessa

L55-toimintamallin toteuttamiseen osallistuneilta opiskelijoilta pyydettiin avoimia palautteita ja kommentteja kysymykseen, miten YAMK-opiskelijoita voidaan tukea opinnäytetöiden valmistumisessa. Tutkimukseen osallistuminen oli opiskelijoille vapaaehtoista. Opiskelijoille kerrottiin, että aineistoa kerätään sekä L55-toiminnan kehittämistä varten että julkaistavaa tutkimusartikkelia varten. Palautteet kerättiin sähköpostitse.

Opiskelijoita pyydettiin palautteessa kuvaamaan asioita, jotka ovat edesauttaneet heidän YAMK-opinnäytetyönsä prosessissa, ja erityisesti sen valmiiksi saattamisessa. Opiskelijat vastasivat palautekyselyyn vasta siinä vaiheessa, kun kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset oli kirjattu opintosuoritusjärjestelmään ja he olivat voineet tehdä valmistumishakemuksen. Tutkimuseettisesti tämä oli tärkeää, koska näin ollen ei voinut tulla vaikutelmaa, että opiskelijoiden palautteella olisi vaikutusta arvosanoihin tai valmistumisprosessiin. Vapaaehtoisuuden lisäksi korostettiin anonymiteettiä: kirjoituksia luvattiin käyttää suorina lainauksina niin, ettei kirjoittaja ole tunnistettavissa.

Syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana palautetta antoivat kaikki opiskelijat, joilta palautetta oli pyydetty. Vastanneita oli neljä opiskelijaa, jotka antoivat yhteensä 25 kommenttia kuvatakseen opinnäytetyön prosessissa auttaneita asioita. Palautteen antamisesta opettaja ei laittanut muistutusta ja opiskelijat lähettivät palautteensa 1–2 viikon kuluessa pyynnöstä. Opiskelijat olivat Laurea-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoita eri koulutusaloilta.

Aineiston analysointia

Aineisto analysoitiin lukemalla aineisto useampaan otteeseen ja teemoittelemalla vastaukset ryhmiin (Tuomi & Sarajärvi 2018). Kommenteissa voitiin erottaa neljä selkeää teemaa. Ensimmäisenä teemana erottui opiskeluun saatu rytmi. Opiskelijat kertoivat hyötyvänsä opiskelun vaiheistamisesta ja säännöllisistä tapaamisista. Välitavoitteita asettamalla ja keskustelujen kautta opiskelijat kuvasivat ohjaajan antamaa tukea opiskeluprosessille.

”[Tärkeää oli] aikataulutus ja aina heti seuraavien tapaamisten sopiminen. Näiden avulla sain rytmiä ja kaipaamaani painetta työn edistymiseen.”

Toisena teemana voitiin havaita palautteen ja arvioinnin tukeva vaikutus. Ohjaajan antamaa palautetta ja keskustelukumppanuutta voitiin hyödyntää työn etenemisessä prosessin lisäksi sisällöllisesti. Yhteisten keskustelujen kohteena olivat olleet työn valmistumisaikataulu ja YAMK-opinnäytetyössä edellytetyt vaatimukset.

”Yksinään työtä tehdessä toisen henkilön palaute on tärkeää, se tuo uusia ajatuksia ja näkemyksiä.”

Kannustamista opinnäytetyön tekemiseen korostettiin kaikissa annetuissa vastauksissa (teema kolme). Ohjaajan kanssa myönteisessä ilmapiirissä käydyt keskustelut, joissa opiskelujen tavoite on selkeä ja joissa voidaan kannustamalla ohjata oikeaan suuntaan, koettiin onnistuneiksi ohjauksen tavoiksi.

” Ohjaajan positiivinen ja luottava asenne on erittäin tehokasta työn eteenpäin viemistä.”

Neljäntenä teemana erottuvat monipuolisten opiskelun mahdollisuuksien ja toimintamallien tarve opiskelujen tukemisessa, sillä opiskelijoiden tilanteet vaihtelevat.  Vastauksissa tuotiin esiin myös Laurea-ammattikorkeakoululta tulevien viestien merkitys, jonain kertana asia ei ehkä ole vielä ajankohtainen, mutta toisena on. Siksi viesteissä voi olla hyvinkin tarpeen toistaa opiskelijoiden kannalta merkityksellisiä mahdollisuuksia.

”… monien vaiheiden sotkiessa omia tavoitteita, jouston myötä sain opinnäytetyön valmiiksi ja nyt olen valmistumassa koulutuksesta.”

Lopuksi

Saamamme otos opiskelijakäsityksistä on pieni, mutta kuvaava. Koska opiskelijoilta pyydettiin vain myönteisesti opinnäytetyön prosessiin vaikuttaneita asioita, voidaan olettaa, että vastaukset olivat tutkittavien mielipiteitä rehellisesti kuvaavia. Mikäli olisi toivottu kehittämistarpeita tai negatiivisesti vaikuttaneita asioita, olisi opiskelijalla ollut mahdollisesti haasteellista kommentoida niin, että ohjauksesta vastannut opettaja tiesi henkilökohtaisesti keneltä palaute tuli. Negatiivisen/haasteellisen palautteen antaminen koetaan usein helpommaksi antaa anonyymisti (Kuula 2011). Toimintamallia luotaessa olleet ajatukset, mutta myös opiskelijan vahvuuksien esille tuominen ja aktiiviset ohjauksen toimenpiteet saivat tukea palautteesta. Opiskelun rytmi, palautteen ja arvioinnin merkitys ja kannustaminen näyttäytyvät loogisina käsitellyssä viitekehyksessä. Palautteessa Laurea-ammattikorkeakoululle on tärkeää myös saatu vahvistava käsitys monipuolisten opiskelumahdollisuuksien luomisesta.

Lähteet:

• Asikainen, H. & Katajavuori, N. 2022. First-Year Experience in the COVID-19 Situation and the Association between Students’ Approaches to Learning, Study-Related Burnout and Experiences of Online Studying. Social sciences (Basel), 11(9), 390. doi:10.3390/socsci11090390
• Ekström, M., & Aalto, J. 2022. Sharing the Learning by Developing Model in an International Context.  ICERI Proceedings 2022. https://doi.org/10.21125/iceri.2022.0648
• Heikkilä, A., Lonka, K., Nieminen, J. & Niemivirta, M. 2012. Relations between teacher students’ approaches to learning, cognitive and attributional strategies, well-being, and study success. Higher education, 64(4), 455-471. doi:10.1007/s10734-012-9504-9
• Helminen, K., Johnson, M., Isoaho, H., Turunen, H. & Tossavainen, K. 2017. Final assessment of nursing students in clinical practice: Perspectives of nursing teachers, students and mentors. Journal of clinical nursing, 26(23-24), 4795-4803. doi:10.1111/jocn.13835
• Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vastapaino.
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2023b. LbD eli kehittämispohjainen oppiminen. Viitattu 23.1.2023. https://www.laurea.fi/koulutus/pedagogisia-innovaatioita/lbd/
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2023a. L55-erillishaku. Viitattu 8.2.2023. https://www.laurea.fi/koulutus/hakeminen/erillishaku-55-opintopistetta-ylempia-korkeakouluopintoja-suorittaneille/
• Leskisenoja, E: Positiivisen pedagogiikan käsikirja. PS-Kustannus 2017.
• Sinkkonen, H.-M. & Puhakka, H. & Meriläinen, M. 2017. Ammatinvalinta ja päätöksenteko. Teoksessa Puukari, S., Lappalainen, K. & Kuorelahti, M. (toim.) 2017. Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-kustannus.
• Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
• Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. 2016.  Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ohjaamaan luonteenvahvuutensa. PS-kustannus.
• Vauhkonen, A., Saaranen, T. K., Pajari, J., Salminen, L., Koskinen, C., Koskinen, M. K., Koivula, M., Lähteenmäki, M-L., Sjögren, T., Korpi, H., Ryhtä, I., Mikkonen, H., Kääriäinen, M . & Sormunen, M. 2020. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien digitaalinen osaaminen. Hoitotiede, 32(3), 204–217.