Oletko joskus ollut asiakkaana työterveyshuollossa, terveyskeskuksessa tai sairaalassa? Muistatko sen hyvän lääkärin, hoitajan tai fysioterapeutin? Kaikilla on varmasti hyviä ja huonoja kokemuksia erilaisista asiakaspalvelutilanteista. Kun palvelu koskettaa omaa terveyttä ja hyvinvointia, ollaan kohtaamisesta ja ammattilaisen läsnäolosta erityisen tarkkoja. Halutaan tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi.  Miten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden yhtä tärkeää työelämätaitoa, eli kohtaamisosaamista, voitaisiin kehittää oppilaitosympäristössä? Vastauksena näihin kysymyksiin Laurean fysioterapeuttiopiskelijat muotoilivat tulevaisuuden terveyttä edistävää moniammatillista oppimisympäristöä opinnäytetyönään.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen tulevaisuuden osaamistarpeet

Ammattikorkeakouluopintojen tulee antaa laajat käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä työelämässä tarvittavat perusteet toimia tutkintoa vastaavan alan asiantuntijatehtävissä. Koulutuksen tulee vastata sekä työelämän, sen kehittämisen ja tutkimuksen asettamiin vaatimuksiin. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014.) Osa korkeakouluista valmistuneista kuitenkin kokee, etteivät opinnot anna riittäviä taitoja ja valmiuksia työelämässä toimimiseen. Koska työelämä kehittyy jatkuvasti, ei opiskelijoille ole mahdollista antaa kaikkia työelämässä tarvittavia työelämävalmiuksia koulutuksen aikana. (Simola 2017, 7.)

Koulutuksessa osaamisen kehittämistarpeisiin tulisi vastata monialaisilla, sektorirajat ylittävillä oppimiskokonaisuuksilla, jotka tukevat riittävän laajan, monialaisen kokonaiskuvan rakentumista, mikä toimii laaja-alaisen ohjaustyön sekä moniammatillisen yhteistyön pohjana. Vaikka sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselta vaaditaan tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa teknologista osaamista, niin keskiössä alan ammateissa on kuitenkin käytännön asiakastyö ja siihen liittyvä osaaminen. Asiakasosaamiseen sisältyy asiakaslähtöistä palveluosaamista, vuorovaikutusosaamista ja ohjausosaamista. (Jauhiainen ym. 2017, 143–144).

Tulevaisuuden osaamistarpeisiin liittyvät sekä alakohtainen osaaminen että moniammatilliset yhteistyötaidot. Moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan asiakaslähtöistä yhteistyötä, jossa on mukana useita asiantuntijoita. Yksinkertaistaen siinä asiantuntijoilla on yhteinen tehtävä ratkaistavanaan ja tavoitteeseensa päästäkseen yhdistävät he tietonsa ja osaamisensa. Osaaminen nähdään tulevaisuudessa monialaisena ja moniammatillisena yhteistyönä, joka edellyttää yhteistoimintaosaamisen vahvistamista. (Holvikivi ym. 2020; Isoherranen 2008.) Nämä osaamisalueet kehittyvät parhaiten aitojen asiakaskohtaamisten kautta. Moniammatillisen yhteistyön ajattelutapaan olisi hyvä tottua jo koulutuksen aikana. Asiakkaiden monenlaiset tarpeet ja odotukset haastavat moniammatillisuuden oppimiseen.

Oppilaitokset työelämävalmiuksien sekä terveyttä edistävien palveluiden kehittäjänä

Laadukas opiskelu vaatii oppimisympäristön, joka tarjoaa virikkeitä ja haasteita sekä edistää myönteisen oppimismotivaation kehittymistä (Mattila 2012, 65). Laurea-ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden käytännön oppimista on tuettu autenttisina työelämän projekteina oppilaitoksen ja sen yhteistyökumppaneiden välillä. Oppilaitokseen on kuitenkin pitkään kaivattu sellaista käytännön oppimisympäristöä, jossa opiskelijat voisivat vastaanottaa asiakkaita ja saada tärkeää käytännön osaamista asiakkaiden kanssa työskentelystä. Käytännön asiakasosaamista tulisi koulutuksessa tukea myös muulla tapaa kuin työharjoitteluiden kautta.

Sosiaali- ja terveysalan työlle keskeistä on asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveyskeskuspalvelut keskittyvät enimmäkseen sairauksien hoitoon, eikä varsinaiseen ennaltaehkäisyyn. Monet ihmiset kuitenkin hyötyisivät matalan kynnyksen palvelusta, jossa ohjausta ja neuvontaa oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen olisi helposti saatavilla. Sote-alan asiakastyössä ammateille yhteistä ovat ohjaus ja neuvonta, joilla pyritään asiakkaan itseohjautuvuuden ja voimavaraistumisen edistämiseen. Tällaista terveyden edistämistä olisi mahdollista toteuttaa oppilaitosympäristössä ohjattuna opiskelijoiden tuottamana palveluna. Tällainen toimintamalli tukisi myös alan opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymistä.

Laurean opiskelijoiden moniammatillinen palvelumalli

Opinnäytetyön aihe ”Palvelumuotoillen tulevaisuuden oppimisympäristöä -Laurean opiskelijoiden moniammatillinen palvelumalli” lähti liikkeelle palvelumuotoilun opintojaksolla. Palvelumuotoilu on asiakaslähtöistä palvelun luomista, missä hyödynnetään muotoilun ajattelumaailmaa erilaisilla menetelmillä ja prosesseilla. Muotoilussa suunnittellaan mahdollisimman käytännöllisiä, tehokkaita, hyödyllisiä ja vaikuttavia palveluita. (Ojasalo ym. 2014. luku 3.5.)

Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työelämätaitojen kehittymistä oppilaitosympäristössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda uudenlainen moniammatillinen asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelumalli. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa tietoa palvelumallin kehittämiseksi. Työn teoreettinen viitekehys rakentui oppimisen ja osaamisen kehittymisen, moniammatillisen yhteistyön sekä asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ympärille (Kuvio 1.).

Menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin palvelumuotoilua. Palvelumuotoiluprosessi on yksi tapa hahmottaa palvelun kehittämisen mallia. Palvelumuotoiluprosessi ei etene lineaarisesti, vaan perustuu oppimiseen kokeilujen kautta ja sitä muokataan jatkuvasti tiedon karttuessa. (Tuulaniemi 2011.) Palvelumuotoiluprosessi koostuu vaiheista, joita ovat määrittely, tutkimus, suunnittelu, palvelutuotanto ja arviointi. Asiakasymmärryksen rakentamiseksi haastateltiin Laurean ryhmäliikunassa mukana olleita asiakkaita. Haastatteluilla kerätty asiakastieto kiteytettiin ja visualisoitiin asiakasprofiileiksi. Tämän jälkeen asiakasprofiileille ideioitiin erilaisia palveluja, joita teemoitettiin, kuvakäsikirjoitettiin ja työstettiin eteenpäin erilaisin palvelumuotoilun menetelmin. Asiakasprofiileista nostettiin esiin kuvitteellinen ”Kyllikki Karvonen” ja palvelun toteutumista kuvattiin Kyllikin esimerkin kautta palvelupolkuna (Kuvio 2.).

Mitä saatiin selville ja mitä tulevaisuudessa?

Opinnäytetyössä kehitetystä palvelumallista kerättiin palautetta Laurean opiskelijoita ja ryhmäliikunnan asiakasta haastattelemalla. Haastattelun tarkoituksena oli arvioida, näyttäytyykö palvelumalli asiakkaalle houkuttelevana ja opiskelijoille oppimista edistävänä. Haastattelumuotona käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Asiakkaiden mielestä palvelun erotti muista palveluista monipuolisuus ja se, että palvelussa korostui vuorovaikutus. Opiskelijat olivat yhteisesti sitä mieltä, että palvelumalli näyttäytyy oppimista edistävänä. Aidot asiakastilanteet nähtiin tärkeänä osaamisen kehittymisen kannalta. Opiskelijoiden mielestä moniammatillisuus on tärkeää ja sen merkitys korostuu työelämässä.

Palvelumallissa tulisi olla mukana ohjauksesta vastuussa oleva ammattilainen. Ohjaus olisi opiskelijoiden toteuttamaa, mutta ammattilaisen tuki olisi tarpeen tullen helposti saatavilla. Palvelumalli tarvitsee pilotoinnin, jotta sen toimivuutta voidaan kokeilla käytännössä. Laurea-ammattikorkeakoulu voisi tulevaisuudessa tarjota moniammatillista, opiskelijoiden oppimista ja asiakkaiden terveyttä edistävää palvelua, joka vastaisi alueen ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin. Jo nyt erilaisia terveyttä edistäviä palveluja tarjotaan asiakkaille sekä etäyhteyksillä että Laureassa paikan päällä mm. fysioterapeuttiopiskelijoiden toimesta. Jatkossa monialaisuus tulee ottaa vahvemmin mukaan myös tämän tyyppiseen toimintaan.

Lähteet:

• Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. Viitattu 30.11.2020. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
• Holvikivi J., Huovinen J., Katajapuu N., Kinnunen A., Kiviaho-Tiippana A., Kuisma R., Kärkkäinen R., Leskelä J., Lähteenmäki M., Lällä K.2020. Kuntoutuksen osaamisen uudistumisen tulevaisuuden näkymiä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
• Isoherranen, K., Rekola, L. & Nurminen, R. 2008. Enemmän yhdessä –moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY.
• Jauhiainen, A. Sihvo, P. Jääskeläinen, H. Ojasalo, J. & Hämäläinen, S. 2017. Skenaariotyöskentelyllä tietoa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluista ja osaamistarpeista. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 9: 2–3. 136–147. https://doi.org/10.23996/fjhw.61002
• Mattila, K. 2012. Tekemällä ammatin oppimisen alkuun. Viitattu 30.11.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202011843
• Ojasalo, K. Moilanen, T. Ritalahti, J. 2014. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. E-kirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
• Rissanen, P. 2018. Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa: asiantuntija-arvio, syksy 2018. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137729/URN_ISBN_978-952-343-298-7.pdf
• Simola, E. 2017. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia työelämävalmiuksistaan. Viitattu 2.11.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816138
• Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2019a. Terveyspalvelut. https://stm.fi/terveyspalvelut
• Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2019b. Terveyden edistäminen. https://stm.fi/terveyden-edistaminen
• Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.