Taloyhtiöiden ilmastotyö pysähtyy portinvartijaan – ei tiedon puutteeseen

Tämä artikkeli perustuu Laurea-ammattikorkeakoulun Tulevaisuussuuntautunut projektijohtaminen YAMK -opintoihin liittyvään opinnäytetyöhön (Johansson 2026). Aihe liittyy myös Laurean tavoitteeseen vahvistaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja edistää kestävää kehitystä käytännön ratkaisuilla.

Suomessa on yli 92 000 asunto-osakeyhtiötä, ja niissä asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Taloyhtiöt ovat merkittävässä asemassa, kun etsitään ratkaisuja energiankulutukseen, päästöihin ja ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin. Tietoa ratkaisuista on paljon, mutta käytännön toimet etenevät silti hitaasti.

kuvituskuva. — Kuva 1: Kuvassa taloyhtiön katolla audinkopaneelit (HSY).

Taloyhtiöissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia

Taloyhtiöissä voidaan vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen, päästöihin ja ilmastonmuutoksen varautumiseen. Rakennusten lämmitys, ilmanvaihto, energiankäytön seuranta, korjaushankkeet ja teknisten järjestelmien uudistaminen näkyvät suoraan siinä, miten kiinteistöt kuluttavat energiaa ja miten hyvin ne kestävät muuttuvan ilmaston vaikutuksia.

Yksittäisen taloyhtiön ratkaisut voivat tuntua pieniltä, mutta kun samansuuntaisia päätöksiä tehdään tuhansissa taloyhtiöissä, vaikutukset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Tästä huolimatta taloyhtiöiden ilmastotyö etenee usein hitaasti ja epätasaisesti. Kuvassa 1 yhden taloyhtiön katolla on aurinkopaneelit, joilla pyritään vaikuttamaan ilmastonmuutokseen.

Ongelma ei ole tiedon puute

Tietoa energia-asioista, ilmastoriskeistä ja niihin liittyvistä ratkaisuista on runsaasti. Taloyhtiöiden ilmastotyön kehittämisessä haaste ei ole uuden tiedon puute, vaan se, että tieto ei aina tavoita taloyhtiöiden päättäjiä oikeassa muodossa eikä oikeaan aikaan. Tämä näkyy käytännössä siinä, että osaamisessa ja toiminnassa on edelleen selviä kehittämistarpeita.

Tietoa tarvitaan ennen kaikkea taloyhtiöiden arkeen ymmärrettävässä ja käytännönläheisessä muodossa. Jos tieto jää liian yleiselle tasolle ja kauaksi taloyhtiön arjesta, se ei yleensä johda keskusteluun tai päätöksentekoon.

Isännöitsijä toimii tiedon portinvartijana

Taloyhtiössä kaikki tieto ei kulje automaattisesti hallitukselle, vaan isännöitsijän oma kiinnostus, osaaminen ja näkemys vaikuttavat siihen, miten aktiivisesti esimerkiksi energia-asioita, ilmastonmuutokseen sopeutumista tai uusia toimintatapoja viedään hallitukselle. Tätä voidaan tarkastella myös portinvartijateorian kautta, jossa yksittäiset toimijat vaikuttavat siihen, millainen tieto etenee päätöksentekoon (Shoemaker & Vos 2009).

Tämä tekee isännöitsijöiden osaamisesta erittäin tärkeän kysymyksen. Kiinteistöliiton huhtikuussa 2026 julkaistun kyselyn mukaan lähes puolet vastaajista piti isännöitsijöiden energiaosaamista riittämättömänä tai ei osannut arvioida sitä.

Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä

Tarvitaan neuvontaa, joka auttaa muuttamaan tiedon toiminnaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa selkeitä ohjeita, tarkistuslistoja, esimerkkejä muista taloyhtiöistä, webinaareja, valmiita viestintämateriaaleja ja helposti hyödynnettäviä työkaluja.

Tutkimuksissa on todettu, että tieto tukee päätöksentekoa parhaiten silloin, kun se koetaan luotettavaksi, ymmärrettäväksi ja käytännössä hyödynnettäväksi (Cash ym. 2003).

Kehittämismalli tukee tiedon muuttumista teoiksi

Opinnäytetyön tuloksena syntyi kehittämismalli, jossa energia- ja ilmastotieto etenee asiantuntijatiedosta neuvonnan kautta taloyhtiöiden päätöksiksi ja käytännön toimiksi. Mallin ydinajatus on, että tieto ei siirry sellaisenaan käytäntöön, vaan se on jäsennettävä, kohdennettava ja muokattava taloyhtiöille ymmärrettävään muotoon.

Kun tämä onnistuu, esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei näyttäydy enää erillisenä teemana, vaan osana normaalia kiinteistön ylläpitoa, korjaamista ja kehittämistä. Tällöin ilmastotyö integroituu osaksi taloyhtiöiden arkea.

Taloyhtiöitä ei voi sivuuttaa ilmastotyössä

Tiina Lehtosaari painottaa, että taloyhtiöillä on keskeinen rooli ilmastotyössä. Jos tavoitteena on vähentää energiankulutusta, pienentää päästöjä ja lisätä ilmastonmuutokseen sopeutumista käytännössä, taloyhtiöitä ei voi sivuuttaa. Jotta tieto muuttuisi teoiksi, on samalla kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota isännöitsijöiden tiedonsaantiin, osaamiseen ja heidän rooliinsa tiedon portinvartijoina.

Taloyhtiöiden ilmastotyön ratkaisu ei ole uuden tiedon tuottamisessa, vaan siinä, että olemassa oleva tieto saadaan vietyä päätöksiksi ja teoiksi.