10 opintopisteen projektijohtamisen opintojaksolla opiskelijat tekivät yhteistyötä Laurean Kansainvälisen ENACT- kehittämishankkeen kanssa ja saivat hankkeen toimijoilta ohjeita tehtävää varten. Yhteistyössä tehtiin myös konkreettisesti hanketyötä. Tämä artikkeli kertoo Projektijohtamisen opintojaksolla tehdystä hanketehtävästä, jossa ENACT-hankeen toimijat antoivat opiskelijoille toimeksiannon muun muassa tehdä haastatteluja ja tutkimustyötä. Toimeksiannon tulokset mahdollisti tiivis ryhmätyöskentely opiskelijoiden, hanketoimijoiden ja opettajien kanssa.
Kuva: Magnific (kuva tehty tekoälyllä)
Tekoäly nähtiin asiakastutkimuksessa osin hyödyllisenä, mutta luottamus siihen horjuu, kun puhe siirtyy henkilön omiin terveystietoihin. Vaikka teknologia on arkipäivää, terveystiedot muodostavat rajan, jota moni ei ole valmis ylittämään.
Kansainvälinen ENACT- kehittämishanke (2025–2028, Environmental effect on healthcare and wellbeing and active interventions, https://enact-he.eu/) tarkastelee ympäristötekijöiden vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, sekä kehittää ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa tukevia ratkaisuja (Commission ENACT project 2026). Hankkeessa rakennetaan riskipalvelulukua, jonka avulla voidaan arvioida ympäristöaltistusten ja sairastumisriskin välistä yhteyttä. Laurean YAMK-opiskelijat toimivat hankkeessa aktiivisessa roolissa, kehittäen osaamista projektijohtamisessa, tiedolla johtamisessa, sekä eettisessä ja vastuullisessa teknologian kehittämisessä. Projektin keskiössä on ihmiskeskeinen tekoäly, ja sen tavoitteena on selvittää tavallisten kansalaisten näkemyksiä turvallisen ja luotettavan tekoälyn käytöstä erityisesti terveydenhuollon kontekstissa (Commission ENACT project 2026). Lisätietoa hankkeesta löytyy sen verkkosivuilta (ENACT 2026).
Projektijohtamisen opintojakson oppimistehtävää varten tehtiin työpöytätutkimus, jossa koottiin tietoa luotettavan tieteellisen tiedon kriteereistä, tekoälyn luotettavuudesta, ihmisten digitaidoista, ajankohtaisista ilmiöistä ja tekoälyn säädöksistä. Lisäksi potentiaalista käyttäjädataa tekoälyn käytöstä kerättiin asiakastutkimuksella. Asiakastutkimus toteutettiin puoliavoimella verkkokyselyllä, johon vastasi 65 henkilöä, sekä viidellä syventävällä haastattelulla. Kuvassa 1 on ote tutkimusseinästä, jonka avulla jaoteltiin kyselyyn tulleita avoimia vastauksia.
Kuva 1. Ryhmän Lucid Brainwrightin tutkimusseinä.
Tekoäly tarkoittaa koneen kykyä havaita ympäristöä, käsitellä tietoa ja käyttää ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten oppimista ja päättelyä ongelmien ratkaisemiseksi. Se voi myös mukauttaa toimintaansa aiempien kokemusten perusteella ja toimia osittain itsenäisesti. (Euroopan parlamentti 2023).
Data kertoo: varauksellisuus korostuu terveystietojen kohdalla
Tutkimuksen tulokset osoittavat selvästi, että tekoälyn yleinen hyväksyttävyys ei tarkoita automaattista luottamusta sen käyttöön terveyteen liittyvissä asioissa. Vaikka suuri osa vastaajista koki ymmärtävänsä tekoälyn perusperiaatteita, erityisesti päätöksenteko ja terveydestä johdetut suositukset haluttiin säilyttää ihmisen vastuulla. Kuvassa 2 on taulukoituna kyselytutkimuksen keskeisiä havaintoja terveyteen liittyvissä asioissa.
Kuva 2. Vastauksien kolme keskeisintä ydinhavaintoa, joiden pohjalta valtaosa vastaajista ei luota tekoälyn läpinäkyvyyteen ja suosituksiin.
Kolme käyttäjäryhmää, yksi yhteinen huoli
Asiakasaineiston pohjalta muodostettiin palvelumuotoilun työkaluja käyttäen kolme käyttäjäpersoonaa, joita yhdisti huoli terveystietojen väärinkäytöstä ja tietoturvasta. Kuvassa 3 esitellään kolme erilaista persoonaa ja niiden osuus vastaajista. Torjuva kriitikko, joka piti tekoälyä epäluotettavana erityisesti henkilökohtaisissa ja terveyteen liittyvissä asioissa ja valitsi mieluummin ihmisen kuin tekoälyn, sai kyselytutkimuksessa eniten vastauksia.
Persoona on profiili, joka kuvaa tiettyä ihmisryhmää, kuten asiakkaita, käyttäjiä tai työntekijöitä. Persoona ei ole stereotypia, vaan perustuu todelliseen tutkimukseen. Persoonien luomisen avulla pyritään asiakasymmärryksen saavuttamiseen. (Stickdorn, Hormess, Lawrence, & Schneider 2018, 40.) Haastatteluissa nousi esiin myös aiemmat kokemukset ja julkiset tietovuodot, jotka heijastuvat edelleen ihmisten suhtautumisessa uusiin digitaalisiin ratkaisuihin.
Kuva 3. Kyselytutkimuksen perusteella muodostuneet persoonat suurimmasta pienimpään, torjuva kriitikko, varovainen tarkistaja ja myönteinen tehostaja.
Luottamusta ei rakenneta sääntelyllä yksin
EU:n tekoälyasetus (AI Act) on ensimmäinen laaja tekoälyä koskeva sääntely, ja se luokittelee tekoälysovellukset kolmeen riskitasoon. Sietämättömän riskin sovellukset kielletään, korkean riskin sovelluksia säädellään tarkasti, ja muut jätetään pääosin vapaamman sääntelyn piiriin. (EU Artificial Intelligence Act 2026). Euroopan komissio on lisäksi laatinut ohjeistuksen luotettavasta tekoälystä. Ohjeistuksen mukaan luotettava tekoäly noudattaa kolmea pääperiaatetta; lainmukaisuus, eettisyys sekä vankkuus. Luotettavan tekoälyn tulee noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä, kunnioittaa eettisiä periaatteita ja arvoja, sekä ottaa huomioon sosiaalinen toimintaympäristö sekä omata tekninen vankkuus. (European Commission 2019).
Tulokset osoittavat, että vaikka EU:n tekoälysääntely on askel oikeaan suuntaan, käyttäjien luottamus syntyy vasta käytännön tekojen, avoimuuden ja vuorovaikutuksen kautta. Ihmiset haluavat ymmärtää, mihin heidän tietonsa menevät, kuka niitä käyttää ja mihin päätelmät perustuvat. Projektina työ vahvisti näkemystä siitä, että tekoälyn kehittämisessä loppukäyttäjien ääni ei ole lisäarvo, vaan välttämättömyys. Tekoäly voi tukea terveyttä, jos se rakentuu luottamuksen varaan.
Tehtäväkokonaisuuden hahmottaminen oli haastavaa, koska projektin lähdemateriaaleja oli hajautettu useaan eri paikkaan. Lopputuotos ei täysin vastannut odotuksia, mutta opiskelijat saivat kerättyä arvokasta käyttäjädataa hankkeeseen hyödynnettäväksi. Yhteiskehittäminen ryhmän kesken oli antoisa osuus projektista ja vertaisoppimista edesauttoi ryhmän erinomainen yhteistyö.
Lähteet
