Työntekijän työkyky voi muuttua yllättäen, lyhyt- tai pitkäaikaisesti eri sairauksista, vammoista tai elämäntilanteesta johtuen. Työkykyä voi tukea eri keinoin, ilman suuria kustannuksia. Moni keinoista tukee työkykyä jo ennakoivasti, ehkäisten mahdollisten ongelmien syntymistä. Aina yleiset keinot eivät kuitenkaan riitä vaan tarvitaan yksilöllisempää lähestymistapaa ja esimerkiksi työn muokkausta työntekijän nykyistä työkykyä vastaavaksi.
Kuva: Magnific (kuva tehty tekoälyllä)
Artikkeli Katsaus näkymättömästi oireilevia tukevien järjestöjen viestintään summasi keskeisiä teemoja, joita eri järjestöjen viestinnässä on nostettu esiin selvityksen tarkasteluajankohtana 07/2022 – 07/2024. Selvitystä tehtiin järjestöistä, joiden jäsenistöön oletusarvoisesti kuuluu Osatyökykyisten työllistäminen eli OSTY-hankkeen kohderyhmää: näkymättömästi oireilevia osatyökykyisiä.
Selvityksen jatkoartikkeleissa on syvennytty teemoihin tarkemmin. Eriarvoisuuden vaikutuksia käsiteltiin artikkelissa Eriarvoistumisen noidankehä syntyy ennakoinnin laiminlyömisestä ja yksilön kustannustaakasta, työn merkityksestä osatyökykyisille artikkelissa Inhimillinen työelämä tukee osatyökykyisiä ja syrjinnän kokemuksia ja sairaudesta kertomisen haasteita artikkelissa Pelko syrjinnästä estää hakemasta tukea työpaikalla. Tässä artikkelissa keskitytään työn muokkauksen mahdollisuuksiin työkyvyn tukemiseksi.
Kohtuulliset mukautukset ovat työnantajan velvollisuus
Selvityksen kohteena olevat järjestöt korostivat viestinnässään näkökulmaa, että työ on oikeus, joka kuuluu jokaiselle hänen voimavarojensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Lain mukaan työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite, joka tarkoittaa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimista – yksilöiden henkilökohtaiset tarpeet huomioiden (Työterveyslaitos 2025).
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajalla on velvollisuus kohtuullisiin yksilöllisiin mukautuksiin, mikäli työntekijä ei kykene enää aiemman kaltaiseen työhön. Mukautusten kohtuullisuuden arvioinnissa lähtökohtana on työntekijän tarpeet, mutta myös työnantajan koko ja taloudellinen asema vaikuttavat. Työnantajan pitää tarjota mukautuksia oma-aloitteisesti, jos on tiedossa, että työntekijän vamma saattaisi niitä edellyttää. Työntekijän puolestaan on ilmoitettava työnantajalle niistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa hänen terveyteensä, jotta työnantajalla on mahdollisuus puuttua niihin. (Suomen Kipu ry 2023.)
Suomen Kipy ryn teettämässä Työolobarometrissä kävi ilmi, että valtaosa (82%) työntekijöistä koki, että muutosehdotuksiin oli suhtauduttu rakentavasti ja tahtotilaa työntekijän työkyvyn tukemiseen löytyy. Muokkausten tekemistä esti usein tiedon puute: mitä muokkaukset tarkoittavat käytännössä ja miten niitä toteutetaan. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2021.) Myös pelko muutostöiden kustannuksista saattaa huolettaa (Suomalainen 2021).
Muutokset eivät tarkoita kalliita investointeja
Työn muokkaus tai työn mukautus tarkoittaa toimenpiteitä, jolla työ pyritään saamaan vastaamaan työntekijän työkykyä. Työkykyyn vaikuttaa moni sellainen asia työympäristössä, joihin voidaan vaikuttaa, kuten työn sisältö, työolosuhteet ja työntekijän osaaminen (Työterveyslaitos 2026b). Työnmuokkaukset voivat olla edullisia tai täysin ilmaisia, kuten etätyömahdollisuus tai joustava työaika. Neuroliiton kyselyssä työn muokkaus oli yleisin työkyvyn tuen keinoista: se oli ollut käytössä puolella vastaajista (n=84). (Nevala 2022.)
Vaikka kustannuksia syntyisi, ne eivät välttämättä kuulu työnantajalle. Erilaisia apuvälineitä voi myöntää Kela, terveydenhuolto, työeläkevakuutusyhtiö, työtapaturma – ja liikennevakuutus. Esimerkiksi näkövammainen voi saada Kelan kustantamana tietokoneen ruudunlukuohjelman ja lukutelevision. Suurempien mukautustarpeiden osalta työnantaja saattaa olla myös oikeutettu saamaan työolosuhteiden järjestelytukea maksimissaan 4000 euroa per työntekijä. (Nevala 2022.)
Työn muokkauksen keinoja on monenlaisia
Työn muokkauksen keinot ovat erilaisia riippuen millaisesta työstä on kyse. Asiantuntijatyön muokkaaminen on haastavampaa siitä syntyvän kognitiivisen kuormituksen vuoksi (Nevala 2022). Työn muokkauksen avuksi on kehitetty työpaikoille opas (Työterveyslaitos 2026a), jonka tarkoituksena on toimia työn muokkauksen suunnittelun apuna.
Toimistotyötiloissa kannattaisi huomioida tilojen esteettömyys ja rauhallisuus siten, että tiloissa on hiljaista työskennellä ja liikkeestä syntyvää häiriötä estetään esimerkiksi verhoin ja sermein. Hiljaisen työskentelyn tai vetäytymisen tilat mahdollistavat oman rauhan saamisen tarvittaessa. (Suomen Kipu ry 2025.). Hyvä valaistus estää lihasjumeja ja vähentää silmien siristelyä (Suomen Kipu ry 2025.) sekä vähentää migreenikohtausten määrää (Kalliomaa & Hiltunen 2022).
Teollisuudessa on hyödynnetty niin sanottuja ”kevennettyjä linjoja”, jotka mahdollistavat työn tekemisen kevyemmin ja mukautettavammin. Niitä käytetään esimerkiksi vaihtoehtona sairauspoissaololle, töihin paluun yhteydessä tai osasairauspäivärahan, työkokeilun tai työhönvalmennuksen aikana. Muokatulla linjalla työntekijä voi säätää linjan nopeutta ja korkeutta ja pysäyttää sen taukoja varten. (Nevala 2022.)
Joissakin tilanteissa voidaan tarvita erilaista työn organisointia. Voidaan esimerkiksi sopia hiljaisesta työskentelyajasta ja kokousten ajastamisen pelisäännöistä siten, että riittävät tauot toteutuvat. Kokouskäytännöissä voidaan sopia esityslistojen ja aineistojen toimittamisesta etukäteen sekä muistioiden tekemisestä ja kokouksen aikana esitetyt materiaalit voidaan lukea ääneen. Työntekijä voi pyrkiä oman työn organisointiin jonkin verran itsenäisestikin esimerkiksi hyödyntämällä muistilappuja, muistutuksia ja oman kalenterin organisoinnilla, rutiineilla ja tavaroiden tietyllä järjestyksellä. (Teinikivi 2023; Nevala 2022.)
Työaikaan liittyvät työn muokkauksen tavat ovat kansainvälisesti eniten käytössä olevia (Nevala 2022). Joustavista työajoista ja etätyön tekemisestä voi olla apua joissakin tilanteissa. Esimerkiksi migreenistä kärsivällä ne voivat vähentää migreenikohtauksia lisäävää stressiä ja tarvetta sairauspoissaoloille (Suomen Migreeniyhdistys ry 2025.; Kalliomaa & Hiltunen 2022). Osa-aikatyö voi olla hyvä ratkaisu tilanteissa, jossa henkilö palaa pitkältä sairauslomalta tai on sairauden- tai vamman vuoksi oikeutettu osakuntoutustukeen tai osatyökyvyttömyyseläkkeeseen (Nevala 2022). Osa-aikatyössä on kuitenkin tärkeä huomioida sen vaikutukset toimeentuloon, jotta toimeentulon vaikeutuminen ei heikennä mahdollisuuksia omasta terveydestä huolehtimiseen ja sitä kautta heikennä työkykyä edelleen.
Häiriöiset työtilat kuten monitilatoimistot ja avokonttorit lisäävät keskeytyksiä, vaikeuttavat keskittymistä ja lisäävät kognitiivista kuormittumista (Nevala 2022). Omia rutiineja ja työpöydän järjestystä ei ole mahdollista ylläpitää monitoimityötiloissa, joissa omaa työpöytää ei ole. Etätyö poistaa työmatkat ja voi mahdollistaa omaan tahtiin työskentelyn, mikä voi parantaa merkittävästi työkykyä esimerkiksi aivosairauksista johtuvan väsymyksen kanssa eläville (Teinikivi 2023).
Mukautuksista hyötyisivät kaikki
Työnantajan kannattaa reagoida ilmenneisiin mukautustarpeisiin ei vain yksilön työkyvyn turvaamiseksi vaan koko organisaation edun vuoksi. Muutostoimet voivat mahdollistaa hyvän työntekijän ja tämän osaamisen säilymisen organisaation käytössä (Suomalainen 2021). Kun työtä muokataan vastaamaan työntekijän työkykyä, voidaan saavuttaa todella hyvä työkyvyn taso (Nevala 2022). Tutkimukset ovat osoittaneet työnmuokkauksesta olevan hyötyä ainakin silloin, jos työntekijällä on vamma tai tuki- ja liikuntaelinsairaus, mielenterveyden häiriö, syöpä tai muu krooninen sairaus (Nevala 2022).
Yleisiin tiloihin ja toimintatapoihin tehtävät mukautukset voivat parantaa kaikkien työkykyä ja sitä kautta keskittymiskykyä, vähentää virheitä ja esimerkiksi huonosta ergonomiasta johtuvia terveyshaasteita (Suomen Kipu ry 2025; Teinikivi 2023). Esteettömyyden parantaminen vähentää myös tapaturmia (Nevala 2022). Työoloja ja työn tekemisen tapoja kannattaa siis pyrkiä kehittämään, vaikka isompia ongelmia ei olisi vielä ilmennyt.
Ajoissa tehtävät toimet voivat vähentää sairauspoissaoloja ja niistä syntyviä kustannuksia. Suurin syy suomalaisten pitkille sairauspoissaoloille on mielenterveyssyyt kuten ahdistuneisuushäiriö, josta johtuu jo noin puolet kaikista mielenterveyssyistä johtuvista sairauspoissaoloista. Yhtenä syynä tähän voi olla se, ettei uupumukselle ole omaa diagnoosia vaan se saatetaan kirjata ahdistuneisuushäiriöksi. (Rissanen & Tikkanen 2024.)
Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin mukaan mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja voitaisiin vähentää puuttumalla työoloihin ja vähentämällä henkistä kuormitusta (Kela 2024). Myös Mielenterveyden keskusliiton erityisasiantuntija Päivi Rissanen (Rissanen & Tikkanen 2024) korosti työolojen merkitystä ja sitä, ettei sairauslomat ole ratkaisu, jos ongelma on yrityksen kulttuurissa. Myös yhteiskunnassa vallitseva tehokkuusajattelu on haasteena, sillä työstä palautumiselle pitäisi olla aikaa (Kela 2024; Rissanen & Tikkanen 2024). Jo näihin yleisiin, kaikkia työntekijöitä koskettaviin haasteisiin tarttumalla ja toimintatapojen muutoksilla saataisiin tuettua yhdenvertaisesti kaikkien työkykyä – oli siinä haasteita tai ei.
Osatyökykyisten työllistäminen eli OSTY-hankkeen tarkoitus on tukea hankkeen kohderyhmän osatyökykyisten työllistämistä hankkeen valmennuksella ja yhteiskehittää hankkeessa kerättävän tiedon ja sidosryhmien avulla osatyökykyisten työllistymistä tukeva malli. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+). Hankkeesta saa lisätietoa hankkeen verkkosivuilta: Osatyökykyisten työllistäminen (laurea.fi)
Lähteet
