Yhteistä oppimista yli rajojen: kokemuksia eurooppalaisesta opettajayhteistyöstä

21st Century European Teachers: Kansainvälistä opettajankoulutuksen kehittämistyötä

Laurea on ollut osatoteuttamassa EU:n Erasmus+ Teacher Academy – rahoittamaa 21st Century European Teachers –hanketta (2023–2026). Hankkeen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten eurooppalaiset opettajat voivat lähestyä ja kehittää opetusta uusien nousevien teema-alueiden (teknologinen voimaannuttaminen, kestävä oppiminen, yrittäjyys, leikillinen oppiminen) näkökulmasta. Kyseiset sisältöalueet ovat seurausta yhteiskuntaa muokkaavista laajoista ja monisyisistä murroksista, kuten ilmastonmuutoksesta ja digitalisaatiosta.

Hankkeessa partnerit viidestä eri maasta (Tanska, Suomi, Italia, Romania ja Espanja) yhdistivät voimansa ja asiantuntijuutensa, tavoitteenaan kehittää ja uudistaa opettajan työn osaamista ja vetovoimaa. Vahvat eurooppalaiset kumppanuuden sekä erilaiset liikkuvuustoimet opettajankoulutuksen ja -täydennyskoulutuksen toimijoiden välillä olivat hankkeen keskiössä.  Hankkeen päätavoite jakautui neljäksi erityiseksi osatavoitteeksi (kuva 1):

Hankkeessa Laurealla oli päävastuu MOOC-opintojen tuotannosta, ja työssä hyödynnettiin Laurean osaamista digipedagogiikassa, avoimissa verkkokursseissa ja yhteiskehittämisessä. Hankkeen tuotokset tukevat sekä eurooppalaisen opettajankoulutuksen kehittämistä että yksittäisten opettajien osaamisen vahvistamista. Partnerimaiden opettajankoulutusta käsittelevässä raportissa tarkastellaan maiden koulutusjärjestelmiä ja opettajankoulutuksen lähtökohtia. Tutkimusartikkelissa puolestaan jäsennetään hankkeen keskeisiä teemoja, kuten teknologista voimaannuttamista, kestävää oppimista, yrittäjyyttä ja leikillistä oppimista. Näitä näkökulmia konkretisoidaan viiden kumppanimaan tapaustutkimuksia kokoavassa e-kirjassa.

Opettajien osaamisen kehittymistä tuettiin viidellä MOOC-opinnolla, jotka suunniteltiin ja toteutettiin partnerien yhteisenä kehittämistyönä. MOOC-opintojen sisältöjä ja toteutusta esitellään tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa.  Lisäksi hankkeessa laadittiin suosituksia modernin opettajan tulevaisuustaidoista sekä siitä, miten yhteisopettajuutta voidaan hyödyntää opettajien ammatillisessa kehittymisessä. Yhteisopettajuuden mallia, sen tutkimuksellista perustaa ja soveltamista eri partnerimaissa käsitellään hankkeessa tuotetuissa tutkimus- ja raporttijulkaisuissa.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin suosituksia modernin opettajan tulevaisuustaidoista sekä yhteisopettajuuden hyödyntämisestä opettajien ammatillisessa kehittymisessä. Näitä täydensivät tutkimusartikkeli yhteisopettajuuden mallista sekä raportti mallin soveltamisesta eri partnerimaissa.

Hankkeen kaikki tuotokset löytyvät täältä: https://21centuryeuteachers.eun.org/outputs

CO-EDUCATION MODEL

21st Century European Teachers -hankkeessa kehitetty yhteisopettajuuden malli (co-education model) on pedagoginen ja ammatillisen oppimisen lähestymistapa, jonka keskiössä on opettajankoulutuksen ja koulun arjen tiivis yhteistyö. Mallin tavoitteena on tuoda yhteen opettajaopiskelijat, työssä olevat opettajat sekä opettajankouluttajat yhteiseen, tasavertaiseen oppimisprosessiin, jossa kehitetään opetusta ja opettajuutta yhteistyössä.

Mallin perusajatus on purkaa perinteistä jakoa teorian ja käytännön välillä. Tutkimus ja hankkeen tulokset osoittavat, että opettajankoulutus ja koulujen arki toimivat usein erillään, mikä luo kuilun teoreettisen tiedon ja käytännön opetustyön välille. Yhteisopettajuuden mallissa tätä kuilua kavennetaan rakentamalla yhteisiä oppimisprosesseja, joissa tieto, kokemus ja käytännöt yhdistyvät.

Käytännössä malli rakentuu kolmen toisiaan täydentävän vaiheen ympärille (kuva 2)

• yhteissuunnittelu (co-create / co-develop),
• yhteisopetus (co-teach) sekä
• yhteisarviointi ja reflektio (co-evaluate).

Näissä vaiheissa opettajaopiskelijat tuovat mukanaan ajankohtaista tutkimustietoa ja pedagogisia näkökulmia, kun taas kokeneet opettajat tuovat kontekstuaalista ja käytännöllistä osaamista. Prosessi nähdään yhteisenä oppimisena, jossa kaikki osapuolet toimivat tasavertaisina toimijoina.

Yhteisopettajuuden malli on yksi hankkeen keskeisistä tuotoksista ja toimii sen pedagogisena ytimenä. Malli on kehitetty vastaamaan koulutuksen ajankohtaisiin haasteisiin, kuten digitalisaatioon, kestävyyssiirtymiseen ja hankkeessa määriteltyjen nousevien opetuksen teema-alueiden integroimiseen opetuksen käytänteisiin ja arkeen.

Mallin erityinen arvo liittyy sen kykyyn tukea opettajien jatkuvaa ammatillista kehittymistä yli koulutusvaiheiden rajojen. Se yhdistää peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen yhdeksi oppimisen jatkumoksi, jossa osaamista kehitetään samanaikaisesti sekä opettajaopintojen aikana että työelämässä. Yhteisopettajuuden malli tarjoaa skaalautuvan ja tutkimusperustaisen lähestymistavan opettajien osaamisen kehittämiseen. Se tukee siirtymää kohti elinikäistä, yhteisöllistä ja reflektiivistä oppimiskulttuuria, jossa opettajien kouluttautuminen ei ole irrallinen vaihe, vaan jatkuva ja yhteiskehitteinen prosessi osana opetustyötä.

Yhteisopettajuuden malli tukee myös opettajien ammatillista identiteettiä. Opettajaopiskelijat pääsevät toimimaan täysivaltaisina opettajina, ei pelkästään harjoittelijoina, mikä vahvistaa heidän itseluottamustaan ja valmiuksiaan työelämään. Samalla kokeneet opettajat saavat uusia näkökulmia omaan työhönsä ja mahdollisuuden päivittää osaamistaan ilman irtautumista omasta opetuskontekstistaan.

Lisäksi malli vahvistaa koulun ja opettajankoulutuksen välistä yhteistyötä sekä luo rakenteita yhteiselle kehittämiselle. Tämä nähdään keskeisenä edellytyksenä laadukkaan ja ajantasaisen opettajuuden kehittämiselle sekä koulutusjärjestelmän kyvylle vastata nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin.

MOOCit jatkuvina ja joustavina osaamisen kehittämisen ratkaisuina

Yhteisopettajuuden mallia täydentävät hankkeessa kehitetyt MOOC-opinnot (Massive Open Online Courses), jotka tarjoavat joustavan ja skaalautuvan tavan opettajien osaamisen kehittämiseen. Laurealla oli päävastuu MOOC-opintojen suunnittelussa ja toteutuksessa, sillä Laureassa on vahvaa osaamista MOOC-opintojen suunnittelusta ja rakentamisesta sekä muista joustavista digitaalisista oppimisratkaisuista ja verkkokoulutuksista. MOOCit ovat avoimia verkkokursseja, joita voidaan suorittaa omaan tahtiin, silloin kun se oppijalle parhaiten sopii. Ne mahdollistavat laajojen osallistujajoukkojen oppimisen ja tarjoavat matalan kynnyksen väylän osaamisen kehittämiseen. (mm. Bates 2015; Pekkarinen 2020; Pekkarinen, Uusi-Mäkelä, Valsta & Tolonen 2023; Yuan & Powell 2013.)

Hankkeessa kehitettiin viisi MOOC-kokonaisuutta, jotka käsittelevät hankkeen keskeisiä teemoja (kuva 3). MOOC-opinnot ovat laajuudeltaan yhden opintopisteen kokonaisuuksia (noin 27–28 tuntia), ja ne sisältävät monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja interaktiivisia sekä pelillisiä elementtejä. Kursseilla hyödynnetään tehtäviä, jotka kannustavat soveltamaan opittua omaan opetustyöhön ja reflektoimaan omaa osaamista. Näin MOOCit eivät toimi pelkästään tiedon välittämisen välineinä, vaan tukevat aktiivista ja käytäntöön suuntautuvaa oppimista (Pekkarinen & Tolonen 2022).

Erityisen merkittävä niiden arvo on saavutettavuudessa ja skaalautuvuudessa. Opinnot ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, mikä mahdollistaa osallistumisen erilaisista elämäntilanteista ja maantieteellisistä sijainneista käsin. MOOCit mahdollistavat myös kansainvälisen oppimisen ja vertaisvuorovaikutuksen laajassa verkostossa sekä tukevat siirtymää kohti jatkuvaa, itseohjautuvaa oppimista. (Pekkarinen 2021; Pekkarinen & Tolonen 2022; Yuan & Powell 2013.)

Hankkeen tavoitteena oli tukea eurooppalaista yhteistyötä, osaamisen jakamista ja koulutuksen kehittämistä yli organisaatio- ja maarajojen. Siksi hankkeessa tuotetut materiaalit on julkaistu CC- BY-SA-lisenssillä tarjoten ne avoimesti saataville kaikille halukkaille. MOOC-opintoja voi myös suorittaa verkossa maksutta osoitteessa: https://21centuryeuteachers.eun.org/mooc.  

Kansainvälinen yhteistyö ja näkökulmien avartuminen

Hankkeen keskeisiin tuloksiin kuuluu myös vähemmän näkyvä mutta sitäkin merkittävämpi muutos: opettajien ajattelutavan ja toimintakulttuurin kehittyminen. Tämä on näkynyt esimerkiksi valmiutena kokeilla uusia pedagogisia ratkaisuja, hyödyntää digitaalisia ympäristöjä joustavammin sekä tarkastella omaa opettajuutta osana laajempaa eurooppalaista kontekstia. Hankkeessa luotiin turvallinen tila ja konteksti, jossa opettajat saattoivat kyseenalaistaa omia toimintatapojaan ja rakentaa uusia näkökulmia.

Käytännön esimerkit sekä kokemukset hankkeeseen aktiivisesti osallistujilta konkretisoivat tätä muutosta. Niissä korostuu, että hankkeen vaikutus ei rajoittunut yksittäisten työkalujen, menetelmien tai mallien käyttöönottoon, vaan näkyi ennen kaikkea siinä, miten opettajat alkoivat tarkastella omaa työtään suhteessa muihin opettajiin, oppijoihin ja eurooppalaiseen koulutuksen kehittämiseen. Kansainvälinen yhteistyö rohkaisi osallistujia vertailemaan omia käytäntöjään muiden maiden ratkaisuihin, kyseenalaistamaan tuttuja toimintatapoja sekä tunnistamaan uusia mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen. Muutos näkyi esimerkiksi siinä, että opettajuutta ei nähty enää vain yksilöllisenä asiantuntijatyönä, vaan yhteisenä, jaettuna ja jatkuvasti kehittyvänä ammatillisena prosessina.

Opettajat siirtyvät yksilöllisestä, suljetusta toimintamallista kohti:

• yhteisöllistä asiantuntijuutta
• jaettua pedagogista vastuuta
• jatkuvaa kokeilua ja reflektiota

Kansainväliset kohtaamiset sekä dialogityöpajat ovat tukeneet tätä muutosta tarjoamalla tilan yhteiselle merkityksenantoprosessille. Asenteen muutos näkyy esimerkiksi valmiutena kokeilla uusia pedagogisia ratkaisuja, hyödyntää digitaalisia ympäristöjä joustavammin sekä tarkastella omaa opettajuutta osana laajempaa eurooppalaista kontekstia.

Osallistujien kokemukset vahvistivat käsitystä siitä, että kansainvälinen yhteistyö tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia oman työn ja koulutusjärjestelmien tarkasteluun uusista näkökulmista. Yhteistyö eri Euroopan maiden opettajankouluttajien kanssa auttoi hahmottamaan sekä opettajankoulutuksen yhteisiä haasteita että koulutusjärjestelmien välisiä eroja. Keskustelut pedagogiikasta, didaktiikasta ja tulevaisuuden koulusta osoittivat, että kansallisista eroista huolimatta opettajankouluttajia yhdistävät monet samat kysymykset liittyen koulun laajeneviin tehtäviin ja nopeasti muuttuvan yhteiskunnan edellyttämiin osaamisiin.

Kansainvälinen vuoropuhelu kannusti pohtimaan erityisesti tulevaisuuden taitoja, kuten luovuutta, yhteistyöosaamista, kriittistä ajattelua, vuorovaikutustaitoja sekä teknologian vastuullista käyttöä. Samalla osallistujien ymmärrys digitalisaatiosta syveni. Hankkeen aikana korostui näkemys siitä, että digitalisaatio ei tarkoita ainoastaan uusien teknologioiden käyttöönottoa, vaan ennen kaikkea opiskelijoiden tukemista aktiivisiksi, vastuullisiksi ja kriittisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi. Keskusteluissa tarkasteltiin myös sitä, kuinka oppimisympäristöt, opetussuunnitelmat ja pedagogiset ratkaisut voivat tukea opiskelijoiden valmiuksia toimia monimutkaisissa ilmiöissä, tehdä yhteistyötä yli oppiainerajojen sekä edistää kestävää ja osallistavaa kehitystä.

Monille osallistujille hankkeen merkittävin anti ei liittynyt yksittäiseen pedagogiseen menetelmään tai digitaaliseen ratkaisuun, vaan näkökulmien avartumiseen. Eri maista tulevien kollegoiden kokemukset, käytännöt ja näkemykset rohkaisivat tarkastelemaan omaa toimintaa kriittisesti sekä tunnistamaan eurooppalaisen yhteistyön tarjoamat oppimismahdollisuudet. Hankkeen aikana syntyneet oivallukset vaikuttavat edelleen osallistujien työhön opettajankoulutuksessa ja heidän ymmärrykseensä perusopetuksen nykyisistä ja tulevista haasteista.

Lopuksi

21st Century European Teachers -hanke osoitti, että opettajien osaamisen kehittäminen hyötyy sekä yhteisöllisistä että digitaalisista toimintamalleista. Yhteisopettajuus vahvistaa teorian ja käytännön välistä yhteyttä, MOOC-opinnot mahdollistavat joustavan ja laajasti saavutettavan oppimisen, ja kansainvälinen yhteistyö rikastaa ammatillista kasvua uusilla näkökulmilla. Samalla hankkeen myötä kävi selväksi, että pedagogisten innovaatioiden onnistunut käyttöönotto edellyttää muutosta ajattelutavoissa ja toimintakulttuurissa.

Hankkeen keskeinen viesti on, että opettajuuden kehittäminen ei ole yksittäinen ratkaisu, vaan jatkuva, yhteisöllinen ja monitasoinen prosessi. Kun pedagogiset mallit, digitaaliset ratkaisut ja toimintakulttuuri tukevat toisiaan, syntyy edellytykset aidosti uudistuvalle ja tulevaisuuteen suuntautuvalle opettajuudelle.

Kiitokset: Ane Wolfsberg ja Louise Lottrup ovat osallistuneet artikkelin valmisteluun jakamalla kokemuksiaan ja näkemyksiään 21st Century European Teachers -hankkeen kansainvälisestä yhteistyöstä, yhteisopettajuudesta sekä opettajien ammatillisen ajattelun kehittymisestä. Heidän kontribuutionsa on auttanut konkretisoimaan hankkeen vaikutuksia käytännön opetustyön ja opettajankoulutuksen näkökulmasta.