Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistyi opetussuunnitelmauudistus helmikuussa 2025 yhteisten ohjeistusten ja suunnitelmallisen prosessin viitoittamana (ks. Nykänen 2025). Kevätlukukaudella 2025 keskityttiin yhteisten opintojen sekä koulutuskohtaisten pakollisten ydinosaamisen opintojen kehitystyöhön (ks. Nykänen 2025; Nykänen, Korhonen, Nurkka & Erkkilä 2025).
Kuva: Freepik / Magnific
Tämä artikkeli on jatkoa edellä mainituille artikkeleille, joissa on kuvattu uudistusta. Tässä artikkelissa kuvataan, miten AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmauudistuksen viimeinen vaihe eteni lukuvuoden 2025–2026 aikana. Työstön kohteena olivat erityisesti vapaasti valittavat täydentävän osaamisen opinnot, koulutuskohtaisten pakollisten opintojen viimeistely sekä laadunvarmistukseen liittyvät vaiheet.
Kehitystyö eteni niin, että uudistuksen etenemistä ohjattiin säännöllisillä OPS-vastaavien kanssa pidetyillä ns. raamisprinteillä sekä koulutuskohtaisilla tulkintafoorumeilla (ks. Nykänen ym. 2025). Opiskelijoille järjestettiin keskustelutilaisuus. Lisäksi henkilöstön osallistamiseksi OPS-työhön järjestettiin koko opetushenkilöstölle kolme työpajaa, joissa aiheena olivat täydentävän osaamisen kehittäminen, kansainvälisyys- ja kestävyysosaamisen kirkastaminen opetussuunnitelmissa sekä opetussuunnitelmien viimeistely. Lisäksi OPSeja tarkasteltiin AMK–YAMK-jatkumolla. Ennen opetussuunnitelmien hyväksyntää tehtiin opetussuunnitelmien itse- ja vertaisarviointi. Tämän jälkeen katse on suuntautunut toteutussuunnitteluun. Näistä edellä mainituista toimista kerromme seuraavaksi tarkemmin.
Syksyllä keskiössä täydentävän osaamisen kehittäminen
Syksy 2025 käynnistettiin OPS-vastaavien kanssa koulutuskohtaisilla tilannekatsauksilla OPS-työn vaiheesta. Kokonaisuudessaan OPS-uudistus eteni suunnitelmien mukaisesti ja oli esillä koulutusten työelämän ohjausryhmissä. Koulutuskohtaiset ydinosaamisen opinnot määriteltiin ennen lokakuun loppua. Loppusyksyn raamisprinteissä OPS-vastaavien kanssa käsiteltiin muun muassa täydentävän osaamisen opintoja, henkilöstötilaisuuksien suunnittelua, yhteisten opintojen muutosehdotuksia ja laadunvarmistusta.
Raamisprinttien lisäksi syksyn 2025 aikana pidettiin opetushenkilöstölle kolme tilaisuutta, joiden tavoitteena oli mahdollistaa henkilöstön osallistuminen OPS-työhön. Alkusyksyn tilaisuudessa käynnistettiin yhdessä täydentävän osaamisen kehittäminen. Yhteisen
tilaisuuden aloituksessa linjoilla oli runsaat 160 henkilöstön edustajaa. Lisäksi henkilöstöä osallistettiin OPS-työhön yksikön yhteisissä kehittämispäivissä ja koulutuskohtaisissa kehittämispäivissä. Opetustiimit osallistuivat koko syksyn aktiivisesti OPS-työhön.
Opiskelijoita kuultiin opetussuunnitelmien kehittämiseksi
Opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelmien kehittämiseen suunniteltiin yhdessä opiskelijakunnan kanssa. Alkusyksyllä järjestettiin tilaisuus, jossa keskiössä oli pyrkimys dialogiin. Tilaisuuden keskustelukysymyksillä haluttiin lisätä ymmärrystä siitä, miten opiskelijat yleisesti näkevät opetussuunnitelman roolin ja saada kiinni opetussuunnitelman kehittämistarpeista. Keskustelua käynnisteltiin opetussuunnitelmaan liittyvien käsitysten tai ajatusten sanapilvellä ja johdateltiin keskustelun edetessä myös tarkemmilla kysymyksillä.
Dialogiin osallistuminen jäi vähäiseksi, mutta tästä huolimatta kehitystyön tueksi saatiin runsaasti ajatuksia, jotka raportoitiin edelleen OPS-vastaaville. Raporttiin kirjattiin jo palautteeseen perustuen kehitysehdotuksia, joita OPSia kirjoitettaessa olisi hyvä pysähtyä miettimään. Keskeisin sanoma opiskelijoilta oli, että opetussuunnitelman tulee vastata työelämän tarpeisiin sekä opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittämisen toiveisiin. Tutkinnon joustavuutta arvostettiin.
Jatkuva oppiminen huomioitiin opetussuunnitelmatyössä
Yksi OPS-vastaavien kanssa pidetyistä raamisprinteistä kohdennettiin erityisesti sen kirkastamiseen, että opetussuunnitelmien tulee vastata myös Avoimen AMK:n asiakkaiden tarpeisiin. Asiaan sukellettiin alustuksen siivittämänä, jossa tarkasteltiin jatkuvan oppimisen kehittämisen muutosvoimia, strategisia tavoitteita sekä Avoimen AMK:n eri kohderyhmiä.
Keskeinen viesti alustuksessa oli huolellisesti arvioida eri opintoideoita käsiteltäessä, mille kohderyhmälle opinto halutaan suunnata. Tutkintokoulutuksen ei tarvitse kattaa kaikkea. Toisaalta TKI-toiminnan myötä syntyy jatkuvasti uusia koulutustuotteita, jotka uudistavat sekä tutkintokoulutusta että Avoimen AMK:n tarjontaa. Tärkeää on vuorovaikutus TKI-toiminnan ja koulutustoiminnan välillä, jotta koulutustuote osataan asemoida oikein, sillä jatkuva oppiminen tarkoittaa muutakin kuin vain Avoimen AMK:n opintotarjontaa.
Alustuksen pohjalta käytiin sekä yhteistä että yksikkökohtaista keskustelua OPSien kehittämiseksi. Mukana keskustelussa olivat koulutusyksiköiden jatkuvan oppimisen kehittämispäälliköt.
Kestävä kehitys sekä kansainvälisyys ja PIONEER-yhteistyön mahdollisuudet Laurean visiona on olla vuonna 2035 kansainvälisesti kilpailukykyinen työelämäkorkeakoulu. Laurea on kuulunut vuodesta 2025 alkaen kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun PIONEER-allianssiin. PIONEER-verkostossa tarjottavien opintojen tulee kohdentua teemaan turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat (SDG11). Kyseinen teema on yksi YK:n 17:sta kestävän kehityksen tavoitteista (ks. United Nations 2015).
Tämä mielessä lokakuussa 2025 järjestettiin henkilöstötilaisuus, jossa tarkasteltiin sekä kansanvälisyysosaamisen että kestävän kehityksen osaamisen näkymistä opetussuunnitelmissa ja keskusteltiin kansainvälisyysosaamisesta. Tilaisuuden tarkoituksena oli yhdessä varmistaa, että uusiin opetussuunnitelmiin sisällytetään sekä ydin- että täydentävän osaamisen opintoja, joita voidaan toteuttaa tulevaisuudessa erityisesti PIONEER- kumppanikorkeakoulujen kanssa. Asiaa käsiteltiin niin koulutuskohtaisissa kuin temaattisissa ryhmissä, joissa tarkasteltiin yleisesti KV-osaamista ja SDG11-osaamista.
SDG11-teeman keskustelut keskittyivät osallisuuden, osallistumisen ja alueellisen vaikuttavuuden aihealueille. Pohdimme LbD:tä (Learning by Developing) kestävää kehitystä tukevana toimintamallina ja mahdollisuuksia integroida kestävyysosaamista mm. johtamiseen, markkinointiin, palvelumuotoiluun ja kansainvälisiin projekteihin. Konkreettisia ehdotuksia syntyi uusista tai muokattavista opintojaksoista. Kestävyys nähtiin sisällytettävän tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti keskittyen lisäarvoa tuottaviin osuuksiin opetussuunnitelmissa.
Tarkastelussa sujuva polku AMK-opinnoista YAMK-opintoihin
Keskeisenä osana opetussuunnitelmien laadunvarmistusta AMK- ja YAMK-tutkintojen opetussuunnitelmista vastaavat tutustuivat ristiin saman alan opetussuunnitelmiin. Tavoitteena oli varmistaa opiskelijan osaamisen sujuva kehittyminen siirryttäessä AMK-tutkinnosta YAMK-tutkintoon. Keskustelussa tarkasteltiin EQF6- ja EQF7-tasojen jatkumoa sekä viilattiin osaamista kuvaavia verbejä. YAMK-vastuuopettajat täyttivät keskustelun jälkeen reflektiolomakkeet, johon kirjattiin keskustelujen keskeiset havainnot jatkokehittämistä varten. Lomakkeelle kirjattiin myös muuta palautetta, mikä jatkossa OPS-työssä on tärkeä huomioida.
Havainnoiksi kirjattiin muun muassa seuraavaa:
“Kävimme kattavasti läpi molemmat OPSit (AMK ja YAMK) ja varmistuimme, että ei ole havaittavaa päällekkäisyyttä. Oli mielenkiintoista keskustella yleisellä tasolla tutkintojen tilasta (mm. hakijamäärät ja yleiset akateemiset valmiudet) ja haasteista.”
“EQF6 ja 7-tasot eroavat tarkoituksenmukaisesti toisistaan.”
Tulevien opetussuunnitelmakierrosten varalle tunnistettiin muun muassa, että
“AMK-YAMK-koulutusten OPS-yhteistyö olisi hyvä aloittaa hyvissä ajoin ennen OPS-uudistusta.”
Opetussuunnitelmat arvioitiin ennen hyväksyttämistä
Syyslukukaudella käännettiin katse myös opetussuunnitelmien arviointiin ja hyväksymisprosessiin. OPSien hyväksymisperustaksi asetettiin kysymys, miten uudistuksessa onnistuttiin vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin. Tältä pohjalta suunniteltiin opetussuunnitelmien arviointi- ja hyväksymisprosessi, johon kuuluivat opetussuunnitelmien itsearviointityökalun hyödyntäminen sekä OPSien vertaisarviointi.
Itse- ja vertaisarviointi toteutuivat Excel-työkalua hyödyntäen, jossa opinnoittain arvioitiin, mihin uudistuksen tavoitteeseen ne kytkeytyvät (esimerkiksi tutkimuksellisuuteen, kansainvälisyyteen, kestävyyteen, hyvinvoinnin vahvistamiseen jne.; ks. Nykänen 2025). OPS-vastaavat arvioivat opetussuunnitelmat ristiin siten, arviointikohteena oli itselleen vieraampi tutkinto. Näin oli helpompi arvioida osaamistavoitteiden tasoa (EQF6) sekä muotoilua osaamisperustaisuuden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta. Vertaisarvioinnin tuloksena saadun palautteen pohjalta viimeisteltiin opintojen osaamistavoitteita. Vertaisarviointiin suhtauduttiin alkuun työläänä, mutta sen hyödyllisyys lopulta yllätti: Vaikka arvioitava ala oli arvioijalle vieras, toisen koulutuksen osaamistavoitteiden lukeminen ja arvioiminen antoi paljon uusia näkökulmia OPS-vastaaville omaan OPS-työhön.
Arviointien ja valmiiden opetussuunnitelmien pohjalta koulutusjohtavat kirjoittivat lausunnot opetussuunnitelmien esittämisestä hyväksyttäväksi. Hyväksyntäesityksen keskeinen elementti oli kertoa, missä opintojaksoissa uudistukselle asetetut tavoitteet tulevat toteutumaan.
Toteutussuunnittelu vuodelle 2027 käynnistyi opetussuunnitelmatyön rinnalla
Varsinaisen opetussuunnitelmatyön rinnalla käynnistyi toteutusten suunnittelu. Toteutustason suunnittelua ohjaavat koulutusjohtajat. Koulutusten johto on kokoontunut säännöllisesti koko opetussuunnitelmaprosessin ajan yhteisten, Laurea-tasoisten linjausten määrittelemiseksi.
Toteutussuunnittelussa Laureassa kaikille yhteisille opinnoille laaditaan ns. Master-työtilapohjat oppimisympäristöömme Canvasiin. Näihin suunnitellaan kaikille opintojaksoa toteuttaville opettajille yhteinen pedagoginen käsikirjoitus osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiselle opinnolle on nimetty vastaava koulutusjohtaja sekä tiimivastaava, joka resursoi toteutukset. Master-työskentelyä ovat ohjanneet digilehtorit. Ensimmäiset Master-toteutuspohjat valmistuvat kevätlukukauden 2026 aikana, ja ne käyvät läpi prosessiin liittyvän laadunvarmistusmenettelyn.
Uudet opetussuunnitelmat koskettavat koko Laurea-yhteisöä
Koulutusjohtajat esittivät laadunvarmistusprosessin läpikäyneiden opetussuunnitelmien hyväksymistä korkeakoulukollegiolle huhtikuussa 2026. Kaikki opetussuunnitelmat kuvausliitteineen hyväksyttiin esitetyn mukaisina. Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus ja ohjaus alkavat näin ollen vuoden 2027 alusta. Uudet opetussuunnitelmat julkaistaan hakijoiden tutustuttavaksi ennen syksyn opiskelijahakujen alkua.
Opetussuunnitelmista on tiedotettu henkilöstölle intranetissä, jotta Laurean eri työtehtävissä olevat voivat tutustua niihin. Muutos ei kosketa vain opettajia. Syksyllä 2026 eri henkilöstöryhmille järjestetään perehdytystilaisuuksia uusiin opetussuunnitelmiin.
Tutkintorakenteen ja siihen kuuluvien opintojen lisäksi opetussuunnitelmille on kirjoitettu kuvausliite. Opetussuunnitelmiin kuuluvien kuvausliitteiden täydentäminen tapahtuu kevään ja kesän 2026 aikana osaamisen arvioinnin periaatteiden päivityksellä. Arvioinnin periaatteiden sekä yhteisten arviointikriteereiden päivitystyö tehdään yhteisöllisesti opetushenkilöstön kanssa.
Opetussuunnitelmatyö jatkuu opintojaksototeutusten suunnittelulla, jota ohjaavat koulutusjohtajat sekä pedagogisella kehittämistyöllä, jota toteutetaan kriittiseksi muutoshankkeeksi nimetyssä Uudistuva opettajuus -projektissa.
Lähteet
