Avoimuus & vastuullisuus, Vaikuttava korkeakoulu 22.8.2022

Ohjauksella onnistumiseen – ohjauksen merkitys opiskelijoiden opintojen edistymisessä

Teksti | Katja Hämäläinen , Pauliina Nurkka

Mitä hyvällä ohjauksella ammattikorkeakoulussa tavoitellaan ja saavutetaan? Mikä on sen merkitys ohjattavalle, ohjaajalle, korkeakoululle ja työelämälle? Ajattelemme, että suuri, joten kirjoitimme tämän artikkelin, jossa tarkastelemme ohjausta mahdollisuuksien näkökulmasta käsin. Artikkelimme tavoitteena on tuoda näkyväksi ohjauksen merkitystä Laurean opiskelijoille, ohjaajille, Laurea ammattikorkeakoulun johdolle kuin myös tuottaa keskustelua aiheesta. Ensisijaisesti artikkelin tarkastelun kohteena ovat ohjaustuesta hyötyvät opiskelijat – ajattelemme, että onnistunut opiskelijaohjaus tuottaa onnistumisia, jonka myötä voidaan havaita sen merkitystä laajemminkin.

kuvituskuva.
Kuva: Kaique Rocha / Pexels

Kaikki eivät valmistu korkeakouluopinnoistaan oppikirjamallin mukaisesti. Yle uutiset (Härkönen 2019) 15.11.2019 uutisoi aiheesta näin:

Kolmannes ei valmistu korkeakoulusta 10 vuodessa, ja se on opinahjoille ongelma – ”En muista, että kukaan olisi kysellyt tutkinnon perään”.

Vuoden 2019 jälkeen samat kipukohdat ovat olemassa edelleen, mutta lisänsä valmistumisen haasteisiin on tuonut korona ja lisääntynyt etäopiskelu. Me Laureassa haluamme kysellä perään, pitää huolta, tarjota ohjaustukea, pitää langat käsissä ja sen myötä tukea sekä auttaa opiskelijoitamme etenemään opinpoluilla, jotka välillä ovat karikkoisia. Tästä meillä on erinomaisia onnistumisen kokemuksia!

Tutkittu tieto tukee valintoja panostaa ohjaukseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön yhtenä tavoitteena on saattaa suomalainen koulutus, tutkimus sekä innovaatiotoiminta kohti 2040- lukua monin eri keinoin. Yhtenä keinona on nostaa Suomen koulutus- ja osaamistasoa lisäämällä korkeakoulutusta, johon liittyen tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettu. Kaikilla on oikeus oppia, kasvaa, kehittyä ja saada tarvitsemaansa tukea ja ohjausta opinnoissaan etenemiseen. Opintojen etenemisten esteinä eivät voi olla tekijät kuten opiskelijan sukupuoli, perhe- tai kulttuuritausta, terveydelliset tai sosiaaliset haasteet tai muut toimintakyvyn rajoitteet. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022.)

ELO Elinikäisen ohjauksen strategiassa (2020–2023) ohjauksen merkitys on laaja-alainen sekä yksilötasolla, organisaatiotasolla että yhteiskunnallisesti. Eri kouluasteilla onnistunut ja toimiva ohjaus tuottaa tuloksia siten, että opintojen keskeytymiset vähenevät, tutkinnot tulevat suoritetuksi nopeammin, jonka myötä opiskelijoiden siirtyminen työelämään tai jatkotutkintojen äärelle nopeutuu.

Korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuussuunnitelma julkaistiin kesäkuussa 2021. Suunnitelmassa on 38 erilaista tavoitetta, joilla edistetään moninaisuutta, osallisuutta ja saavutettavuutta. Ohjauksella on suuri merkitys tässä kokonaisuudessa. Saavutettavuussuunnitelmassa mainitaan opiskelijan oikeus tukeen ja opinto- sekä uraohjaukseen sekä mahdollisuudet yksilöllisiin opiskelujärjestelyihin. Tätä mahdollistamaan korkeakoulutuksen henkilöstön osaamista tulee kehittää systemaattisesti, jotta tavoite saavutetaan. (Kosunen 2021.)

Moninaiset ohjaustarpeet ovat lisääntyneet korona-aikana entisestään, eikä vähiten verkkoon siirtyneiden opintojen vuoksi. Vuodet ovat olleet hankalia niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Ohjauksella ja tuetuilla ohjaustoimilla tavoitellaan opintojen etenemistä, loppuunsaattamista sekä sitä, että opiskelija ei jäisi haasteidensa kanssa yksin. (Lahtinen & Suokas 2022.)

Korkeakoulujen Digivisio (Digivisio 2030) tukee osaltaan oppijoiden oppimista läpi elämän ja tarkastelee opintojen edistymistä digitaalisesti joustavan opiskelun näkökulmasta. Digitaalisuus on tullut osaksi arkeamme sekä elinikäistä että jatkuvaa oppimista ja ohjaamista. Digivisio-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten voimme edistää ja kehittää nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen paikkariippumattomasti. Digitaalisuuden myötä niin opetus kuin ohjauskin verkossa on tullut jäädäkseen. On tarpeellista nostaa esille opiskelijan oikeus laadukkaaseen ohjaukseen, olipa kyseessä verkossa tapahtuva yksilöohjaus, ryhmäohjaus, pienryhmäohjaus tai toisaalta ohjaus kasvotusten samassa tilassa, jolle sillekin on tarpeen vaatiessa paikkansa. Tätä tukee myös opinto-ohjaaja Sanna Lappalaisen (2022) ajatukset, jossa hän nostaa oman työnsä näkökulmasta esille laadukkaan ja tarpeenmukaisen ohjauksen merkityksen osana verkko-opiskelijan arkea.

Laurean lupaukset opiskelijalle – strategialla pontta lupausten lunastamiseen

Laurea on ammattikorkeakoulu, joka toimii Uudellamaalla kuudella eri kampuksella. Laurea-yhteisöön kuuluu noin 9100 tutkinto-opiskelijaa, 7500 ei tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijaa, 600 henkilökunnan jäsentä sekä yli 30 000 alumnia. Laurean palvelulupaus opiskelijoille on ”Me Laureassa olemme juuri sinua varten”, joka on nostettu tärkeäksi Laurea 2030 -strategiassa. Laurean seitsemän strategista teemaa on nekin suunnattu ohjauksen merkitystä korostavaan toimintatapaan. Ensimmäinen teema on tahtotila opiskelijakeskeisestä korkeakoulusta. Opiskelijakeskeisyys tarkoittaa ennen kaikkea opiskelijan opintopolun suunnittelua, tukemista ja toteuttamista yhdessä siten, että opiskelijan tavoitteet ja hänen aiemmat osaamisensa sekä jo aiemmin kertynyt työ- sekä koulutustausta otetaan huomioon. (Laurea Ammattikorkeakoulu 2022.) Opiskelijakeskeisyyden toteutumisessa ohjauksella on iso merkitys. Henkilökohtaisesti merkitys (Katja Hämäläiselle) on ollut se, että opiskelijalähtöinen toimintamalli on ollut määräävä tekijä Laureaan töihin hakeutumisessa. Kyseessä on täten arvovalinta, jonka Laurea on lunastanut hienosti lehtorin näkökulmasta katsottuna.

Opiskelijakeskeistä toimintamallia voidaan kuvata palvelumuotoilun näkökulmasta (mm. Koivisto ym. 2019, luku 2). Laureassa on tehty perusteellista ohjauksen kehittämistyötä opiskelijakeskeisyyden näkökulmasta. Opiskelijat on asetettu ohjaustyön keskiöön ja lähtökohdaksi. Palvelumuotoilun avulla on saatu syvää ymmärrystä opiskelijoiden ohjaustarpeen kehittämisen kohteista. Keinoina on käytetty erilaisia etnografisia menetelmiä, kuten taustatutkimuksia (hankkeet), opinnäytetyö (Honkonen & Nuuttila 2022), kyselyitä, havainnointia ja opiskelijoiden haastatteluita, joiden avulla on pyritty systemaattisesti syvälliseen ja empaattiseen ymmärryksen kehittämiseen opiskelijoiden tarpeisiin viitaten.

Ohjaussuunnitelma viitoittaa

Tuettua ohjausta lakisääteisesti edellytetään perusasteella, toisella asteella ja lukiossa. Opettajien ammattijärjestö on esittänyt, että oppilaan tarvitsema yksilöllinen tuki pitäisi turvata tukiopinto-ohjauksella läpi eri koulutuspolkujen. Toiveena on saada opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyössä antamaa tukiopinto-ohjausta aina peruskoulun yläluokilta toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden loppuun saakka.

Ammattikorkeakoulut eivät ole tämän edellä mainitun spesifin velvoitteen parissa lakisääteisesti, mutta ammattikorkeakouluissa on tunnistettu ohjauksen tarve. Kussakin ammattikorkeakoulussa ohjausta annetaan määritellyin tavoin.

Korkeakoulututkinnon suorittamisen olisi oltava mahdollista kaikissa eri elämäntilanteissa. Luonteva jatkumo esimerkiksi lukiokoulutuksen jälkeen (jossa tuetulla ohjauksella on ollut merkittävä rooli) olisi, että tuleva ammattikorkeakouluopiskelija pääsisi tuetumman ohjauksen pariin heti opintojensa alun nivelvaiheessa, jos tarve tuelle on olennainen. Tasa-arvon tiekartassa (OAJ 2016, s.11) todetaan, että työelämän tasa-arvon näkökulmasta on keskeistä, että mahdollisuudet jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja alanvaihtoon ovat kaikkien saatavilla sosioekonomisista taustoista, iästä tai aiemmasta koulutustasosta huolimatta.

Laurean ohjaustoiminta perustuu vuonna 2018 päivitettyyn ohjaussuunnitelmaan. Ohjaussuunnitelmassa (Laurea-ammattikorkeakoulu 2018) korostuu yksilölähtöisyys. Opiskelijalähtöisyys taas tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on aktiivinen rooli omassa ohjausprosessissaan. Kaikki opiskelijat eivät syystä tai toisesta johtuen ole aina luontaisesti aktiivisia tai itseohjautuvia. Ohjaajan tehtävänä on kartoittaa opiskelijan tilannetta siten, että sekä opiskelijalle että ohjaajalle muodostuu kokonaiskäsitys kustakin opintojen eri vaiheesta. Tällä tavoin voidaan kartoittaa tarvittava ohjauksen ja tuen tarve. Ohjauksen tehtävänä on avata näkökulmia, tuottaa oivalluksia, havaita omien resurssien riittävyyttä tai riittämättömyyttä ja tuottaa täten realistista kuvaa opintojen eri vaiheissa. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2018.)

Ohjaussuunnitelmassa korostetaan, että ohjausprosessi on aina omanlaisensa, valmiita vastauksia ei ole ja opiskelijoiden elämäntilanteet vaihtelevat. Ohjauksessa on tärkeää luottaa prosessiin itseensä, ja ohjaajalta tämä vaatii keskeneräisyyden sietokykyä ja luottamusta asioiden järjestymiseen, kun aika on siihen kypsä. Ohjauksessa merkityksellistä on dialoginen vuorovaikutus ja aito sekä välitön opiskelijan kohtaaminen. Näin toimien luodaan luottamuksellinen maaperä, joka edesauttaa opiskelijan ohjauksessa onnistumista.

Parhaimmillaan ohjaus sujuu mutkattomasti ja nopeasti. Toisinaan ohjaus vaatii paljon. Kuten elämässä yleensä, niin opinnoissakin ja opintojen aikana tapahtuu paljon asioita, myös ennustamattomia. Opintojen aikana voi nousta esille oppimisen haasteita, joista ei aiemmin ole ollut tietoa. Opiskelijamäärien kasvaessa joukkoon mahtuu eritasoisia opiskelijoita; aivan kuten kuuluu ollakin. Toisten tuen tarve on minimaalisen pieni, kun taas toisten tuen tarve tuntuu joskus loputtomalta. Ohjauksen tarpeen lisääntyessä on ohjauksenkin muokkauduttava sen mukaisesti.

Laurean ohjaussuunnitelmassa on tahtotilana tarjota opiskelijoille ”ohjausta elämänmittaiselle polulle, johon kuuluu jatkuvaa osaamisen uudistamista ja työelämän muutoksissa menestymistä”. Palvelulupauksenamme on, että koko henkilöstö tuottaa laadukkaita opiskelijapalveluita.

Opettajatuutorin ohjaustyö arjessa

Opettajatuutori ohjaa ohjausmallimme mukaisesti paljon omia opiskelijoitaan niin ryhmäohjauksissa kuin yksilöllisesti, saahan jokainen opiskelija jo ennen opintojen alkua oman opettajatuutorinsa, joka toimii samassa roolissa opiskelijan opintopolun loppuun saakka. Opettajatuutorin rooli tuetun ohjauksen tunnistamisen tarpeessa on erityisen merkityksellinen. Opettajatuutorilla on lähtökohtaisesti eniten tietoa kunkin opiskelijan tilanteista, ohjauksen tarpeista ja opintojen etenemiseen liittyvästä tilanteesta.

Opettajatuutori on usein se taho, joka ensin havaitsee ohjaustuen tarpeen. Hänen tulee hallita oman organisaationsa ohjaustuen palvelumahdollisuudet ja tuntea opiskelijansa. Tilannetta voisi sote-termein verrata palvelujärjestelmä -tuntemukseen. Oikean ohjauspalvelun äärelle ohjaamista haastaa se, jos opettajatuutorilla ei ole kyseisille tuutoroitaville opiskelijoille opetusta, vaan hän toimii ainoastaan tuutorina. Näin jää paljon näkemättä, mm. tehtävänpalautusten myötä, jotka kertovat paljon esim. oppimisen, ymmärtämisen, kokonaisuuksien hahmottamisen ja kirjoittamisen haasteista. Opettajatuutori on myös opiskelijalle usein se yhteydenotoissa matalaa kynnystä edustava taho. Monet surut, murheet ja ilot kantautuvat opettajatuutorin tietoon ja paljon asioita ratkotaan ja suunnitellaan valmiiksi yhdessä opettajatuutorin kanssa.

Haasteena nähdään, että opettajatuutorin ohjausresurssi on toisinaan vaatimaton suhteessa opiskelijoiden yksilöllisen ohjaustarpeen määrään. Kun opinnot ovat räätälöityjä, tulee ohjauksenkin olla räätälöityä. Moni opettajatuutori käytännössä tekee vapaaehtoistyötä opiskelijoidensa kanssa havaitessaan, että asiat ovat ratkottavissa nopeammin tässä ja nyt kuin ohjaten uuden ohjaustahon tai ohjauspalvelun luo, jolloin on aina yksi kynnys lisää astuttavana. Ohjauspalvelusta toiseen siirtymisen nivelvaiheet ja niiden haasteet ovat nekin tunnistettavissa.

Opettajatuutorin tärkeä merkitys nousee esille Laura Honkosen ja Kristiina Nuuttilan (2022) opinnäytetyössä “Polkuopiskelijasta sosionomiksi verkossa – aikuisopiskelijoiden kokemuksia opinnoista ja opintojen kulkuun vaikuttavista tekijöistä”. Tutkimustuloksissa ilmeni, että aikuisopiskelijoille suunnatuissa opinnoissa tulee huomioida opiskelijat kokonaisvaltaisesti ymmärtäen opiskelijoiden muu elämäntilanne. Opettajatuutorin rooli nähtiin tärkeänä.

Opettajatuutorin tueksi on Laureassa rakennettu seuraavia opiskelijoille kohdennettua vahvempaa tukea tarjoavia palveluita. L160-ohjaustoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen tunnustettiin Laureassa vuoden pedagogisena tekona 2022. Toimintoihin voi tutustua tarkemmin lähdeluettelon perässä olevista lähteistä.

  • Poikkeamo – matalan kynnyksen ohjauspalvelua ja vertaisryhmätoimintaa
  • Koppi! – Otetaan koppi opinnoissaan viivästyneestä opiskelijasta, monitoimijaista tehostettua pedagogista ohjausta Poikkeamon jatkeeksi
  • L160-ohjaus – kesken jääneet opinnot valmiiksi opiskelijakeskeisellä ohjauksella, jo 150 opiskelijaa saanut opintonsa suoritettua loppuun tällä tehostetun ohjauksen mallilla. Huikeaa!

Lopuksi – Ohjaus on mahdollisuus, onni, toivo ja unelma

Otsikossamme väitimme, että ohjauksella voimme vaikuttaa onnistumiseen – ja näin olemme tehneet! Opiskelijamme tarvitsevat ohjausta niin opinnoissaan etenemiseen, niiden räätälöintiin ja selkiyttämiseen, oppimisen haasteisiin kuin pedagogiseen oppimisen ohjaukseenkin. Ohjausjärjestelmämme perustuu vahvaan opettajatuutorijärjestelmään, johon toivomme edelleen vahvistusta.

Opettajatuutorin tehtävä on Laureassa määritelty kohdentumaan ennen kaikkea uraohjaukseen ja siihen liittyvien opintojen valintoihin. Viime vuosina opettajatuutorin roolissa on kuitenkin vahvistunut tarve kokonaisvaltaisemmalle opiskeluhyvinvoinnin ohjaukselle. Onko opettajatuutorin rooli muuttunut? Mielestämme on.

Kokemustemme perusteella ohjaus kaikkineen on vaikuttavinta, kun opiskelija tulee kuulluksi ja kohdatuksi yksilönä. Tämä vaatii korkeakoululta vahvaa tahtotilaa ja ohjaustoimien priorisointia toiminnan suunnittelussa. Ohjaajalta tämä edellyttää osaamista, kykyä ja halua kuulla opiskelijaa herkällä korvalla, tunnustaa osaamista ja ohjata opiskelijaa kannustavasti kohti juuri tämän yksilöllisiä tavoitteita. Opiskelijalta tämä edellyttää antautumista ohjattavaksi, luottamusta siihen, että ohjaaja osaa luotsata opiskelijan kohti hyvää tulevaisuutta juuri hänen tarpeensa huomioiden.

Erityisesti koronavuosien aikana on kehitetty opettajatuutorin työtä tukevia ohjauksen toimintamalleja tuen tarpeiden kasvaessa ja yksilöityessä. Sekä määrälliset että laadulliset tulokset kertovat, että ohjauksella voimme todella paljon vaikuttaa opintojen etenemiseen ja valmistumiseen. Vuoden 2021 aikana Laureasta on valmistunut tavoiteajassa ennätysmäärä opiskelijoita. Samaan aikaan valmistuvien opiskelijoiden palautekyselyssä tyytyväisyys ohjaukseen ja osaamisen tunnustamiseen on kasvanut.

Ohjauksella on todistetusti suuri merkitys Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintojen etenemisessä ja opiskeluhyvinvoinnin tuottamisessa. Hyvän ohjauksen myötä työelämä saa asiantuntevia ja hyvinvoivia ammattilaisia riveihinsä sujuvasti ja sukkelasti. Tiivis yhteistyö ohjauksen näkökulmasta on kaikkien etu, pidetään siitä kiinni jatkossakin!

Iloitsemme aidosti, että saamme olla tässä mukana!

Lähteet:

Muuta aineistoa:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022082255902
henkilökuva.
Katja Hämäläinen
katja.hamalainen(at)laurea.fi
sosiaalialan lehtori - Laurea verkkokampus
henkilökuva.
Pauliina Nurkka
pauliina.nurkka(at)laurea.fi
johtaja - ohjaus ja opiskeluhyvinvointi

ohjaus ohjaussuunnitelma ohjaustuki opinto-ohjaus palvelulupaus

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu