Tulevaisuussuuntautuneen projektijohtamisen YAMK-opinnoissa Arto Ahonen teki opinnäytetyön kemikaalivalvonnan kehittämisestä. Koulutuksen osaamistavoitteissa on käsitelty muun muassa muutosjohtamista, sidosryhmäyhteistyötä, sosiaali- ja terveysalan integraatiota sekä teknologian ja riskitiedon hyödyntämistä. Pelastustoimen ennakoivan turvallisuustyön toimintaohjelma (Sisäministeriö 2025) korostaa myös vastaavia asioita kuin koulutusohjelma eli tulevaisuussuuntautunutta, ilmiölähtöistä ja tiedolla johdettua turvallisuustyötä.
Kuva: Vectorjuice / Magnific
Arto Ahosen tausta
Arto Ahonen on toiminut sairaanhoitajan työssä ja nykyisin hän työskentelee palotarkastajana. Hän toimii myös kemikaalivalvonnan parissa ja siten työssään tarkastelee terveydenhuollon ja turvallisuusjohtamisen näkökulmasta riskienhallintaa. YAMK-opinnot Laureassa tarjosivat hänelle valmiudet kehittää pelastustoimen kemikaalivalvontaa strategisesti, ennakoivasti ja vaikuttavasti.
Riskiperusteisuus
Riskiperusteisuus on pelastustoimen strateginen periaate ja kemikaalivalvonnan kehittämisen keskeinen suunta. Pelastustoimen strategisissa linjauksissa korostuu siirtymä reaktiivisesta toiminnasta ennakoivaan turvallisuustyöhön, jossa riskien tunnistaminen, vaikutusten arviointi ja resurssien kohdentaminen perustuvat systemaattiseen tietoon (Sisäministeriö 2019). Kemikaalivalvonnassa tämä tarkoittaa sitä, että valvontaa ja kehittämistoimia ei kohdisteta yksinomaan yksittäisiin kohteisiin, vaan laajempiin riskikokonaisuuksiin, ilmiöihin ja ketjuihin, joilla on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Projektijohtaminen
Projektijohtamisen näkökulmasta riskiperusteisuus kytkeytyy tavoitteiden asettamiseen, priorisointiin ja vaikuttavuuden johtamiseen. Kehittämistoimet, järjestelmähankkeet ja osaamisen vahvistaminen tulee suunnata niihin prosessin kohtiin, joissa niillä voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja pienentää vakavien seurausten todennäköisyyttä. Kemikaali‑ilmoitusprosessi on tässä keskeinen väline, sillä sen kautta saatava tieto mahdollistaa riskien vertailun, seurannan ja ennakoinnin osana pelastustoimen kokonaistilannekuvaa. Kun ilmoitustieto on rakenteista, ajantasaista ja analysoitavaa, riskiperusteinen valvonta voi toteutua suunnitelmallisesti eikä ainoastaan tapahtumien tai poikkeamien jälkeen. Projektijohtaminen tarjoaa pelastustoimelle kehyksen, jossa riskiperusteisuus muuttuu strategisesta tavoitteesta konkreettiseksi kehittämisen tiekartaksi, päätöksenteon kriteereiksi ja vaikuttavuuden arvioinniksi osana jatkuvaa viranomaistoimintaa.
Kemikaali-ilmoitusprosessi
Kemikaali‑ilmoitusprosessi on kemikaalivalvonnan keskeinen rakenteellinen elementti. Sen kautta syntyvä tieto vaikuttaa suoraan valvonnan kohdentamiseen, tarkastustoimintaan, pelastustoiminnan varautumiseen ja viranomaisten yhteiseen tilannekuvaan. Käytännön kokemukset ja tutkimustieto osoittavat, että ilmoitusprosessiin liittyvät haasteet eivät ole yksittäisiä tai satunnaisia, vaan rakenteellisia ja keskinäisriippuvaisia. Tiedon laatu, prosessien selkeys, osaaminen, teknologiset ratkaisut ja viranomaisyhteistyö muodostavat kokonaisuuden, jonka kehittäminen ei onnistu irrallisilla toimenpiteillä. Tästä näkökulmasta kemikaali‑ilmoitusprosessin kehittäminen on luonteeltaan projektijohtamisen kysymys, ei vain hallinnollinen hienosäädön kohde.
Tieto ja tiedon laatu
Projektijohtamisen näkökulmasta kehittämisen keskeisin lähtökohta on tiedon laatu. Ilmoitusten vaihteleva tarkkuus, epäyhtenäinen terminologia ja puutteelliset riskikuvaukset heikentävät valvonnan ennakoitavuutta ja riskiperusteisuuden toteutumista. Kehittämistyössä tiedon laatu on nähtävä strategisena tavoitteena, jota tukevat selkeä ohjeistus, ennakkotuki sekä rakenteellisesti ohjaavat lomake‑ ja järjestelmäratkaisut. Projektijohtamisen näkökulmasta tiedon laatu toimii samalla kehittämisen keskeisenä onnistumiskriteerinä ja vaikuttavuuden mittarina (STM 2024).
Ilmoitusprosessin selkeys
Toinen keskeinen kehittämiskohde on ilmoitusprosessin selkeys ja yhdenmukaisuus. Tulkintaerot, vaihtelevat käytännöt ja epäselvät vastuut kuormittavat valvontaa ja heikentävät toiminnan ennakoitavuutta. Projektijohtamisen periaatteet tarjoavat keinoja jäsentää ilmoitusprosessi vaiheistetuksi kokonaisuudeksi, jossa ilmoitusvelvollisuuden arviointi, ilmoituksen käsittely, päätöksenteko ja jatkotoimenpiteet muodostavat loogisen ja läpinäkyvän ketjun. Selkeästi määritellyt työvaiheet ja vastuut vähentävät henkilöriippuvuutta ja luovat perustan valtakunnallisesti yhdenmukaisille toimintamalleille.
Käyttäjälähtöisyys
Käyttäjälähtöisyys muodostaa kolmannen keskeisen näkökulman. Kemikaali‑ilmoitusprosessi koskettaa sekä toiminnanharjoittajia että valvontaviranomaisia, joilla on erilaiset roolit, osaamisprofiilit ja arjen työtilanteet. Projektijohtamisen näkökulmasta kyse on sidosryhmähallinnasta: kehittämistyön onnistuminen edellyttää, että prosesseja, ohjeistusta ja tietojärjestelmiä suunnitellaan todellisia työnkulkuja vastaaviksi. Käyttäjälähtöinen kehittäminen ei tarkoita vaatimustason madaltamista, vaan sellaisten rakenteiden luomista, jotka tukevat asiantuntijaharkintaa, vähentävät tulkinnanvaraisuutta ja sujuvoittavat viranomaisprosessia.
Osaaminen
Osaamisen merkitys korostuu kaikissa kehittämisen vaiheissa. Kemikaalivalvonta edellyttää kykyä ymmärtää kemikaalien riskiprofiileja, tulkita ilmoitustietoa ja soveltaa riskiperusteista valvontaa käytännössä. Osaamisen vaihtelu vaikuttaa suoraan valvonnan yhdenmukaisuuteen ja päätöksenteon laatuun. Projektijohtamisen viitekehyksessä osaamisen kehittäminen voidaan kytkeä osaksi muutosjohtamista: koulutus, erikoistuneet asiantuntijaroolit ja osaamisverkostot tukevat kehittämistyön juurtumista ja pitkäjänteistä vaikuttavuutta.
Digitalisaatio ja teknologiset ratkaisut
Digitalisaatio ja teknologiset ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia kemikaali‑ilmoitusprosessin kehittämiseen, mutta niiden rooli on nähtävä tukevana, ei korvaavana. Järjestelmien pirstaleisuus ja käytettävyyshaasteet osoittavat, että teknologia ei yksin ratkaise prosessien ongelmia (Valtiovarainministeriö 2025). Projektijohtamisen näkökulmasta teknologiahankkeet tulee kytkeä selkeästi määriteltyihin tavoitteisiin, prosesseihin ja käyttäjätarpeisiin. Yhtenäinen ilmoitusjärjestelmä, ohjaavat lomakerakenteet sekä automaation ja analytiikan hyödyntäminen voivat vapauttaa asiantuntijaresursseja vaativampaan riskien arviointiin ja ennakointiin (Tukes 2026).
Viranomaisyhteistyö
Viranomaisyhteistyö on kemikaalivalvonnan vaikuttavuuden keskeinen edellytys. Yhteistyö ei kuitenkaan toimi ilman rakenteita. Vastuunjaon epäselvyydet ja henkilöriippuvaiset käytännöt heikentävät kehittämistyön kestävyyttä. Projektijohtamisen keinoin yhteistyölle voidaan luoda pysyviä rakenteita: yhteisiä tavoitteita, selkeitä rooleja ja tiedon yhteiskäyttöä tukevia ratkaisuja. Tämä mahdollistaa kemikaalivalvonnan kehittämisen yksittäisten hankkeiden sijaan ohjelmamaisena kokonaisuutena. (Sisäministeriö 2019 ja 2025.)
Kemikaali-ilmoitusprosessin kehittäminen
Kemikaali‑ilmoitusprosessin kehittäminen voidaan jäsentää vaiheittaisena muutoskokonaisuutena. Lyhyellä aikavälillä painopiste on ohjauksen ja käytäntöjen selkeyttämisessä. Keskipitkällä aikavälillä kehittäminen kohdistuu prosessirakenteisiin, osaamiseen ja yhteistyöhön. Pitkällä aikavälillä painopiste siirtyy järjestelmätasolle ja tiedolla johtamisen vahvistamiseen. Projektijohtamisen näkökulmasta vaiheistus tukee hallittua muutosta, jossa resurssit, riskit ja vaikutukset ovat ennakoitavissa.
Learning by Developing -toimintamalli kehittämistyössä
Tiina Lehtosaari toteaa, että Laurea‑ammattikorkeakoulun Learning by Developing ‑toimintamalli tarjoaa luontevan toimintaympäristön tällaiselle kehittämiselle. Kun projektijohtamisen osaaminen kytkeytyy aitoihin viranomaistoiminnan kehittämistarpeisiin, syntyy ratkaisuja, joilla on käytännön vaikuttavuutta (Laurea 2024). Kemikaali‑ilmoitusprosessin kehittäminen osoittaa, kuinka projektijohtamista voidaan soveltaa yhteiskunnallisesti merkittävien turvallisuushaasteiden ratkaisemiseen ja ennakoivan, tietoon perustuvan viranomaistoiminnan vahvistamiseen.
Lähteet
