Hoitajapula on todettu Suomessa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, jota ratkotaan eri ministeriöiden taholla. Hyvinvointialueiden henkilöstöstä eläköityy lukumääräisesti eniten lähihoitajia ja sairaanhoitajia (Keva 2023). Laurea-ammattikorkeakoulun Emerit-hankkeessa kehitetään ratkaisuja hoitajien työurien pidentämiseksi ja eläköityneiden hoitajien työhön palaamiseksi.

Hoitajien työtehtävien tarkastelu

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Hyvän työn ohjelman, joka sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan helpottamiseksi. Hoitajien riittävyyttä edistetään muun muassa tarkastelemalla hoitajien työtehtäviä terveydenhuollon ammattihenkilölakiin perustuen. Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valviran mukaan terveydenhuollon ammattihenkilölakia edellyttäisi kokonaisuudistusta, koska sen soveltamisessa on havaittu tulkintaongelmia. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan hoitohenkilöstön työnjakoa ja tehtävärakenteita kehitetään moniammatillisuuden lisäämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. (Tiekartta 202 2023, 21.) Ammattihenkilöstön työtehtävien uudelleen järjestelyillä pystyttäisiin työaikaa kohdentamaan enemmän asiakastyöhön. (STM 18.1.2024.) Hyvän työn ohjelman seurannassa ja arvioinnissa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö sekä tärkeimmät sidosryhmät.

Työvoiman saatavuuteen ja hoitajapulaan on yhtenä ratkaisuna työurien pidentäminen. Hallitusohjelmassa viitataan Singaporen siltatyömalliin, jossa työntekijällä olisi mahdollisuus neuvotella työnantajansa kanssa esimerkiksi alimman eläkeiän saavutettuaan uudet kevyemmät vastuut ja työehdot. ”Suomessa on opittava jälleen arvostamaan senioreiden arvokasta osaamista ja työpanosta” – toteaa Työministeri Arto Satonen. Siltatyömallin tavoitteena olisi tarjota eläköityville työntekijöille mielekästä tekemistä. (STT 16.3.2023.) Konkreettisina toimina ikääntyneiden työllisyyden parantamiseksi on tänä vuonna korotettu 65-vuotta täyttäneiden työtulovähennys 1200 euroon. Ikääntyneiden henkilöiden työllistymisen edistämiseksi ja työllistämisen esteiden vähentämiseksi on uusina työntekijöinä palkattujen 55-vuotta täyttäneiden työnantajien työeläkemaksua myös kevennetty.

Emerit-mallin kehittäminen

Laurea-ammattikorkeakoulun Emerit-hankkeen (1.1.2023-30.4.2025) taustalla on Yhdysvalloissa kehitetty Emeritus Nurse Program-malli (Boeger ym. 2019). Emeritus-RN mallin avulla mahdollistettiin hoitajien siirtyminen uusiin joustaviin rooleihin ja eläkkeeltä takaisin työvoimaan. Suomalaista Emerit-mallia kehitetään yhteistyössä yhteistyössä HUSin kolmen sairaalan, Keusoten kotihoidon, Kevan sekä SuPerin ja Tehyn kanssa. Hankkeen kohderyhmänä on yli 55-vuotiaat eri ammattinimikkeillä työskentelevät, kuten esimerkiksi kätilöt, lastenhoitajat, perushoitajat/lähihoitajat, mielenterveyshoitajat, röntgenhoitajat, sairaanhoitajat ja, terveydenhoitajat. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Hankkeessa kootaan laajasti tietoa Emerit-mallin kehittämiseksi. Hoitajien työurien jatkamista edistäviä ja estäviä tekijöitä eläkeiässä on selvitetty hankkeessa kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen avulla. (Vellonen, Soini & Forma 2023). Eläkeikää lähestyvien hoitajien työssä jatkamiseen liittyviä tekijöitä tutkitaan haastattelujen ja laadullisen kyselyn avulla. Työmuotoilun mallin kehittämisessä huomioidaan esihenkilöiden näkemyksiä ja kokemuksia ikäjohtamisen erityispiirteistä. Yhteiskehittämisen työpajoihin on osallistunut hoitajien ja esihenkilöiden lisäksi myös ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen opettajia.

Eläkkeellä olevien hoitajien työssäkäyntiä ja työnteon kannusteita tutkitaan kyselyllä, joka on toteutettu SuPerin ja Tehyn kanssa yhteistyössä. Kyselyn kohderyhmänä ovat viiden vuoden sisällä vanhuuseläkkeelle jääneet hoitajat. Kyselyllä selvitetään myös eläkkeeltä töihin siirtyvien hoitajien koulutustarpeita. Emerit-malliin sisältyy työuran loppuvaiheessa ja eläkkeeltä töihin siirtyvien hoitajien osaamisen kehittäminen verkko-opintoja hyödyntäen.

Kokeneiden hoitajien arvostus

Kansainvälisen Sairaanhoitajaliiton toimitusjohtaja Howard Cattonin mukaan tärkeintä olisi pitää huolta nyt töissä olevista sairaanhoitajista. Catton korostaa hoitajien työn arvostuksen ja kunnollisten työolojen sekä osaamista vastaavan palkkauksen olevan lähtökohtana alan veto- ja pitovoimaan. Hänen mukaansa ”viimeinen asia, johon meillä on varaa, on menettää kokenut, kouluttautunut ja pitkän työkokemuksen omaava sairaanhoitaja”. (Sairaanhoitajat 2024.)

Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan ammatit ovat eniten mainittuja eläkkeellä työskentelevien asiantuntija-ammattien joukossa. Vastaavasti palveluammateissa oli suuri määrä lähihoitajia, todetaan Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa, jonka mukaan eläkeläisiä näyttäisi työllistyvän aloille, jotka vaativat asiantuntijuutta tai kärsivät työvoimapulasta. (Polvinen ym. 2023, 74–75.)

Ikä ja ikääntyminen eivät ole pelkästään haasteita, vaan myös mahdollisuuksia työelämässä, kirjoittaa työsuojelutarkastaja Katri Halen blogissaan. Hänen mukaansa työ ei välttämättä muutu ikävuosien karttuessa aina kuormittavammaksi, sillä ikääntymisen myötä työn kuormitusta kompensoivat työn voimavaratekijät voivat siis myös lisääntyä. Halen mukaan aiemmin haasteellisiksi koetuista työtehtävistä voi työvuosien myötä tulla rutiinia. Esimerkkinä hän mainitsee ongelmanratkaisutaidot ja kyvyn hallita haastavia asiakastilanteita.

Emerit-mallin kehittäminen kytkeytyy edellä kuvattuihin yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin hoitajapulan ratkaisemisessa. Emerithoitajan työnmuotoilussa työtehtävien tarkastelun ohella voidaan huomioida edellä kuvattuja työn kuormitusta kompensoivia voimavaratekijöitä. Emerit-mallin kehittämisen keskiössä on kokeneiden hoitajien arvostus, jolla on vaikutusta työurien pidentämiseen ja eläköityneiden hoitajien työllistymiseen.

Lähteet:

• Boerger J.A., LaCross, E., Custer, H. & Powers, J. 2019. The Emeritus Nurse: Retired, Rehired, and Revolutionary. Journal of Nursing Administration 49(11), 538 542.
• Halen, K. 2024. Ikä on vain numero – työsuojelu edistää työurien pidentämistä. Näkökulmia työsuojeluun. 17.1.2024.
• Keva 30.11.2023 Hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköitymässä – Keva
• Polvinen, A., Tenhunen, S., Järnefelt, N., Kivelä, M., Kuivalainen, S., Nivalainen, S., Sten-Gahmberg, S. 2023. Työnteko vanhuuseläkkeellä. Kyselytutkimus palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle vuosina 2019–2021 siirtyneille. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 4/2023.
• Sairaanhoitajat 2024. Kansainvälisen Sairaanhoitajaliiton Howard Catton ”Meillä ei ole varaa menettää yhtään nyt töissä olevaa sairaanhoitajaa”. Viitattu 15.2.2024
• Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevat lait tarvitsevat uudistusta.
• STM 18.1.2024. Hyvän työn ohjelma – Vetoa ja pitoa sote-alalle. Viitattu 15.2.2024
• STT 16.3.2023 Kokoomus: Suomi tarvitsee työnteon kunnianpalautuksen. Viitattu 15.2.2024
• Tiekartta 2022-2027. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden työryhmä. (toim) Tia-Maria Kirkonpelto ja Taina Mäntyranta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8.
• Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma. 20.6.2023
• Vellonen, M., Soini, S. & Forma, L. 2023. Hoitajien työurien jatkamista edistävät ja estävät tekijät. Laurea Journal 20.11.2023.