Miksi kotimaisten niittykasvien siementenkeruuta on tärkeätä tehdä nyt?

Ilmasto lämpenee

Ilmastonmuutoksen sään ääri-ilmiöitä koetaan entistä enemmän. Yle uutisoi elokuussa 2026 britannialaisen maanviljelijän hädästä, tämä on jo viides vuosi peräkkäin, kun kuuma sää heikentää ruoan tuotantoa merkittävästi. Toinen kertoi, että hän joutuu käyttämään kesällä eläintensä ruokintaan talvirehua, kun kasvit eivät kasva, sillä laidunmaa on ruskeana kuuman sään vuoksi. (Crowley 2026.)

Olemme kokeneet yhä pidempiä ja voimakkaampia lämmön kumuloitumisen jaksoja. Ilmatieteen laitos (2025) kertoo, että ”vuosi 2025 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi.” Vuoden 2025 keskilämpötila oli noin 1–2 astetta lämpimämpi kuin vuosien 1991‒2020 aikana mitatut keskilämpötilat (Ilmatieteen laitos 2025). Ilmiö on globaali, maapallon lämpötila on noussut voimakkaasti ihmisen toiminnan muututtua teolliseksi. Maapallon mittaushistorian (1940‒2024) kuumin vuosi koettiin vuonna 2024. (Euroopan parlamentti 2018.)

Biodiversiteetti on elintärkeää ihmiselle ja luonnolle

Biodiversiteetti on luonnon monimuotoisuutta, jota voidaan tarkastella eri näkökulmista. Se tarkoittaa elämän koko kirjoa, lajien määrää, runsautta ja monimuotoisuutta sekä lajien geneettistä monimuotoisuutta ja ekosysteemien monimuotoisuutta sekä vuorovaikutusta eliöiden, lajien ja eri eliöyhteisöjen välillä. Biodiversiteetti on elinehto maapallolla. Se on puhtaan veden, hengitysilman ja ruoantuotannon perusta. Rikas biodiversiteetti tuottaa kestävän ja vakaan ekosysteemin, joka edesauttaa yhteiskuntia selviämään katastrofeista ja ympäristömuutoksista. (Euroopan parlamentti 2020.)

Luonnon monimuotoisuus ylläpitää kestäviä ekosysteemejä ja puhtaita elinympäristöjä, mutta ihmisen laajamittainen luonnon hyväksikäyttö hävittää voimakkaasti eri lajeja ja aiheuttaa sukupuuttoa. Luonto ei ehdi uusiutua samaa tahtia kuin sitä kulutetaan, tutkijat puhuvatkin kuudennesta sukupuuttoaallosta. Luonnon liiallinen hyväksikäyttö uhkaa ekosysteemin tasapainoa, mitä ilman edellytykset makean veden saannille, puhtaaseen ilmaan ja ruoantuotantoon vaarantuvat. (Euroopan parlamentti 2020.)

Maankäyttö köyhdyttää biodiversiteettiä voimakkaasti

Teollistumisen myötä maankäytön hyödyntäminen on kiihtynyt voimakkaasti. Esimerkiksi 1930-luvulla vuosikymmeniä (1860–1930) kestäneen tehomaanviljelyn myötä maatalous romahti USAssa Coloradon, Kansasin, Texasin, Oklaholman, New Mexion ja Nebraskan alueilla. Pölymyrskyistä kärsittiin laajasti, 75 %:n alueella laajat pölymyrskyt pyyhkivät maita, ihmisten toimeentulon edellytykset olivat kadonneet. (Johnston 2026.)

Myös Euroopassa on tehoviljelty ja hyödynnetty maata yli luonnon uusiutumiskyvyn. Monsanton rinteet Portugalissa köyhtyivät 1800–1900-luvuilla noin sadassa vuodessa liian voimakkaan kaivostoiminnan ja tehomaanviljelyn vuoksi. 1800-luvun loppuun mennessä puut oli hakattu teollistumisen ja kaivostoiminnan myötä Monsanton rinteiltä. Aluetta hyödynnettiin voimakkaasti Lissabonin rakentamiseen sekä väestön ruokkimiseen. Intensiivisen maaviljelyn ja sitä seuranneen eroosion vuoksi alkuperäinen kasvisto oli tuhoutunut, maaperä köyhtynyt, aavikoitunut ja kuivunut 1930-luvulle tultaessa. (Flaherty 2018.)

Ennallistaminen on mahdollista

Mitä siis voidaan tehdä, että ihmiset oppisivat elämään sopusoinnussa luonnon kanssa ja säilyttämään elinympäristön elinkelpoisena? Vierailin huhtikuussa 2026 Monsanton biodiversiteettipuistossa Portugalissa. Monsanton vierailun yhteydessä selvisi, että luonnon biodiversiteetin säilyttämisessä tai ennallistamisessa tarvitaan politiikkaa, rahoitusta, yhteisön tahtoa ja laajaa yhteistyötä sekä halua tehdä ja toteuttaa toimenpiteitä pitkäjänteisesti biodiversiteetin säilyttämiseksi. Nyt, 92 vuoden jälkeen Monsanton biodiversiteettipuisto on monimuotoinen, 10 km²:n suuruinen alue ja sen sanotaan toimivan Lissabonin keuhkoina.

Uusniittyjen perustaminen auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Uusniittyjen perustaminen on ilmastonmuutokseen sopeutumista. Se on tärkeää, sillä maanpeitekasvusto viilentää ja sitoo hiiltä, alue toimii hiilinieluna. Jos kasvit kuivuvat, alue muuttuu hiilinielusta hiilenpäästöalueeksi. Suomessa pullonkaulana on kuitenkin kotimaisen siementuotannon vähäisyys. (Lumiaro 2026.)

Pullonkaulaa voi poistaa markkinoita luomalla. Suomessa toimitaan tällä hetkellä suositusten varassa. Tarvittaisiin lainsäädäntöä, kuten Saksassa. Saksassa markkinat luotiin lainsäädännöllä 1980-luvulla, mistä lähtien siellä on pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti organisoitu niittykasvien siemen tuotantoa. Esimerkiksi Berliinissä nurmikot jätetiin leikkaamatta kesällä 2026 ja nurmikot muutettiin niityiksi (Karismo 2026). Saksa onkin vahva toimija Euroopassa niittykasvien siementen tuotannossa. Onnistuminen edellyttää laajapohjaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kuten Saksassa tai Hollannissa. Hollannissa yksityiset henkilöt, yritykset ja kunnat organisoivat yhteistyön oma-aloitteisesti, sillä luontoa ilman ihmisen muokkaamista ei enää ollut, kaikki oli ihmisen rakentamaa. (Lumiaro 2026.)

Suomessa tarvitaan kotimaisten kasvien siementuotantoa, sillä Suomessa kasvit ovat menestysalueensa reunamilla ja ne ovat geneettisesti monimuotoisia. Lajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen heikkenee, jos geneettinen monimuotoisuus vähentyy. Työtä kannattaisi suunnata taantuvien kasvien säilyttämiseksi, kuten mäkitervakko, sillä siementuotannon käynnistäminen on paljon helpompaa ja edullisempaa ennen kuin kasvin esiintyminen on muuttunut uhanalaiseksi. (Nieminen 2026.)

Uusniityn perustamisessa sekä sen säilymisessä elinvoimaisena tarvitaan asiantuntemusta ja erilaisia hoitotoimenpiteitä varsinkin ensimmäisten vuosien aikana. Muun muassa kitkeminen ja niityn reunojen huolellinen perustaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä niityn elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. (Nieminen 2026.)

Yrittäjät, luodaan yhdessä luontopositiivista yritystoimintaa

Tarvitaan yrittäjyyttä, politiikkaa ja monipuolista yhteistyötä, tästä syystä etsimme yrityksiä yhteistyöhön kaupunkien ja korkeakoulujen kanssa. KYLKI-hankkeessa kehitämme yhdessä yritysten, kaupunkien ja tutkimusorganisaatioiden kanssa luontopositiivisia ratkaisuja, jotka vahvistavat pääkaupunkiseudun kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Rakennamme yhteistyöverkostoja, työkaluja ja toimintamalleja, jotka tukevat yritysten vastuullista liiketoimintaa sekä auttavat kaupunkeja saavuttamaan luontotavoitteensa. Kiritämme uusien tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden kehitystä pilotoimalla niitä kaupunkiympäristössä.

Tämän artikkelin sisältö on toteutettu Euroopan unionin osarahoittamassa hankkeessa KYLKI – Kaupunkiseutu ja yritykset luontopositiivisuuden kirittäjinä, jossa edistetään yritysten, kaupunkien ja tutkimusorganisaatioiden kanssa luontopositiivisia ratkaisuja, jotka vahvistavat pääkaupunkiseudun kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Hanketta toteuttavat Laurea, Vantaan kaupunki, Metropolia ja Suomen ympäristökeskus. Artikkeli on toimitettu yhteistyössä Laurea Journalin toimituskunnan kanssa 2026.