Eduskuntavaalien jälkeen seurataan aina jännittyneinä maan hallituksen muodostamista ja uuden hallitusohjelman rakentumista. Näin oli myös tällä kertaa ja kesäkuussa (16.6.2023) julkaistua hallitusohjelmaa on sittemmin analysoitu, kiitelty ja moitittu monesta eri suunnasta. Hallitusohjelmaa luetaan tarkkaan myös korkeakouluissa, joissa valmistaudutaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa pian seuraavaan sopimuskauteen 2025–2028. Nelivuosittain ministeriön kanssa laadittavat sopimukset ohjaavat merkittävästi korkeakoulun toimintaa ja niissä on asetettu selkeitä sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita. Seuraavaa sopimuskautta ohjaa tuntuvasti kesällä valmistunut hallitusohjelma.
Hallitusohjelmassa todetaan hallituksen sitoutuvan siihen, että Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu jatkossakin duaalimalliin eli yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen. Molemmilla koulutusmuodoilla on oma keskeinen tehtävänsä osana koulutusjärjestelmää. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän nopeasti uudistuviin osaamistarpeisiin, tukea yritysten uudistumista ja nostaa väestön osaamis- ja koulutustasoa. Ammattikorkeakouluilla on hallituksen mukaan tärkeä rooli alueiden elinvoiman kehittäjinä ja työ- ja elinkeinoelämän uudistajina. Ammattikorkeakouluilla on siksi keskeinen tehtävä vastata osaajatarpeisiin eri toimialoilla. Ne ovat tärkeässä roolissa, jotta voidaan saavuttaa tavoite nuorten aikuisten koulutustason vahvistamisesta. Mielestäni on korkeakoulujemme toiminnan kehittämiseksi erinomaista, että hallitus viestii tahtotilansa hallitusohjelmassaan näin selkeästi, mikä luo selkeän suunnan strategia- ja kehittämistyölle ammattikorkeakouluissa. Silloin voidaan keskittyä olennaisiin asioihin.
Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus jatkaa korkeakoulujen profiloitumisen tukemista, jotta voimavarat käytettäisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Hallitus kannustaa näin korkeakouluja löytämään tutkimusalat, joilla ne voivat tavoitella maailman kärkeä omilla vahvuusalueillaan vahvistaen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Hallitus kertoo tukevansa korkeakoulujen autonomiaa, mutta viestii tarvittavan myös koordinointia, sillä koulutuskentän yhteistyön mahdollisuuksia tulisi hyödyntää vielä tehokkaammin ottaen huomioon alueelliset ja kielelliset näkökohdat. Se on hyvä tavoite. Laurea-ammattikorkeakoulu on yhdessä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa tehnyt tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä metropolialueella käynnistäessään strategisen 3AMK-liittouman 1.1.2017 alkaen.
Vaikka korkeakouluissa laaditaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimuskausittain toimintaa ohjaavat sopimukset, on niiden oma strategiatyö äärimmäisen tärkeää toiminnan uudistamisessa ja suuntaamisessa. Laurea-ammattikorkeakoulussa käynnistimme strategiaprosessin tarkoituksella tämän vuoden alussa, jotta siihen voidaan yhteisöllisesti paneutua sopimuskausien taitekohdassa riittävän huolellisesti. Rehtorin blogikirjoituksissani tammikuussa (Korkeakoulun kehityssuunnat, 24.1.2023) ja helmikuussa (Korkeakoulun strategiaprosessi kokoaa laajasti näkemyksiä tulevaisuuden kehittämisvaateista, 28.2.2023) esitin lukuisan määrän kysymyksiä, joita korkeakoulun strategiaprosessissa on tarpeen pohdiskella. Näihin on vuoden aikana haettu yhteisöllisesti vastauksia eri foorumeilla niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin luottamushenkilöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden alussa käynnistynyt korkeakoulun strategiaprosessi saa nyt arvokasta uutta syötettä hallitusohjelmasta.
Hallitusohjelmassa hallitus ilmoittaa sitoutuvansa tekemään toimenpiteitä, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Sillä on tavoitteena nostaa Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä jälleen OECD:n kärkimaiden tasolle. Siksi hallitus sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja. Hyvin merkittävä linjaus hallitusohjelmassa on, että uusia aloituspaikkoja suunnataan erityisesti kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen, sekä aloille ja alueille, joilla ennakoidaan merkittävää työvoimapulaa. Hallitus viestii myös, että aloituspaikkojen suuntaamisessa huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvatusalan tarpeet sekä vienti- ja teollisuusmaakuntien tarpeet. Laurea-ammattikorkeakoulun näkökulmasta nämä kirjaukset ovat erityisen merkityksellisiä. Korkeakoulu toimii metropolialueella kasvun keskiössä, jolloin valmistuneiden työllistyminen on huippuluokkaa (vuonna 2020 valmistuneet vuoden 2021 lopussa 96,0 %) ja ensisijaisia hakijoita on ammattikorkeakouluista eniten (4,2 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka, kevään 2023 toinen yhteishaku).
Korkeakoulutettujen määrän kasvattamista koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että nykyistä suurempi osuus koulutuksesta on koulutustasoa nostavaa. Hallitusohjelmassa todetaan käynnistettävän toimenpidekokonaisuus korkeakoulutuksen tarpeettoman kasautumisen ehkäisemiseksi. Koulutustason nostamiseksi korkeakoulutusta on hallituksen mukaan suunnattava aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Tavoite on sinällään selkeä, mutta sen toteutustapa ja seuraukset herättävät useita kysymyksiä. Vähiten ei jää pohtimaan sitä, että kansalaisia tulisi rohkaista kehittämään osaamistaan kaikissa tilanteissa ja voiko jollekin oikeasti kertyä liikaa osaamista? Pedagogina sitä on vaikea sisäistää, vaikka ilmiön toki ymmärtää valtion taloudenhallinnan näkökulmasta.
Hallitusohjelmassa kerrotaan myös, että hallitus etenee kohti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta. Vaikka sillä on myös suuret vaikutukset korkeakoulujen toimintaan, korkeakoulut tulevat siitä selviytymään. Hallitus haluaa vahvistaa myös koulutuksen läpäisyä ja hallitusohjelmassa kerrotaan, että korkeakoulujen rahoitusmallia arvioidaan niiltä osin kuin muutoksilla voidaan parantaa korkeakoulujen kannustimia varmistaa, että opiskelijat valmistuvat tavoiteajassa. Rahoitusmallin uudistaminen on parhaillaan käynnissä,
sillä opetus- ja kulttuuriministeriö asetti maaliskuussa (10.3.2023) työryhmän valmistelemaan korkeakoulujen rahoitusmallien uudistamista. Asettamispäätöksen mukaisesti työryhmän tehtävänä on korkeakoulujen lakisääteiset tehtävät, korkeakoulu- ja tiedepoliittiset tavoitteet, toimintaympäristön ennakoidut muutokset ja kansainväliset verrokit huomioon ottaen valmistella 15.12.2023 mennessä ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluohjauksen ja korkeakoulujen valtionrahoituksen kohdentamisessa käytettyjen rahoitusmallien uudistamiseksi vuodesta 2025 alkaen ja niiden pohjalta ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista. Laurea-ammattikorkeakoulun strategiaprosessin aikataulu sovitettiin tarkoituksellisesti niin, että korkeakoulun hallitus päättää uudesta strategiasta vasta silloin, kun on varmuus myös uudesta rahoitusmallista. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli konkretisoi hallitusohjelman tavoitteita ja toteutusta niin keskeisellä tavalla, että sen mahdolliset muutokset on huomioitava korkeakoulun strategisissa valinnoissa.
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus haluaa lisäksi vahvistaa avoimen korkeakouluopetuksen roolia väylänä osaamisen kehittämisessä. Jotta monipuolinen osaamisen kehittäminen eri aloilla avoimen korkeakouluopetuksen kautta on mahdollista, lisätään koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia periä nykyistä korkeampia maksuja, jotka vastaavat paremmin koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Hallitus tulee suuntaamaan aikuisten tutkintokoulutusta erityisesti koulutustasoa nostavaan tai työmarkkina-asemaa parantavaan koulutukseen. Hallitus on siten päättänyt lisätä jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta. Ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulujen rahoitusjärjestelmän on tuettava myös tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista. Koulutusjärjestelmän rahoituksen on hallituksen mukaan kannustettava tällaisten opintokokonaisuuksien tarjoamiseen. Kuten edellä totesin, myös nämä hallitusohjelmatavoitteet konkretisoituvat vasta rahoitusmallin uudistamisen myötä ja siksi sen huomioiminen strategiatyössä on korkeakoulun kannalta erityisen tärkeää.
Ei olisi parempaa hetkeä syventyä korkeakoulun vaikuttavuuden lisäämiseen strategiaprosessissa, kun uusi hallitusohjelma kirittää korkeakoulua uudistamaan strategiaansa ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin rakentuminen konkretisoi hallitusohjelmatavoitteiden toteutumista. Käynnistynyt lukuvuosi 2023-2024 on erityisen merkityksellinen korkeakoulun toiminnan uudistamisen näkökulmasta, jotta se voi parhaalla mahdollisella toteuttaa sille ammattikorkeakoululaissa suotua tehtävää yhteiskunnan ja kansalaisten parhaaksi.
