Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tilastot ovat Suomessa avoimesti saatavilla Vipusesta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteistyössä toteuttama opetushallinnon tilastopalvelu. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja rekistereihin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tilastoja löytyy opiskelijoista, tutkinnoista, opintosuorituksista, opiskelijapalautteesta, kansainvälisyydestä, julkaisuista, taloudesta, henkilöstöstä, tutkimus- ja kehitystyöstä sekä hakeneista ja hyväksytyistä opiskelijoista. Tällä kertaa kiinnostuin erityisesti tarkastelemaan Vipusesta korkeakoulujen toimipisteiden määrän kehitystä.

Kun on saanut olla johtamassa ammattikorkeakoulujen kehitystä yli kahden vuosikymmenen ajan tammikuusta 2000 alkaen, siihen on sisältynyt hyvin erilaisia kehitysvaiheita. Sekä ensimmäisellä että toisella vuosikymmenellä on toteutettu korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä, johon on liittynyt niin useita korkeakoulufuusioita kuin toimipisteiden lakkauttamisia. Kehityksellä on pyritty vähentämään korkeakoulujärjestelmän pirstaleisuutta ja kasvattamaan korkeakoulujen toimipisteiden vaikuttavuutta ja taloudellista tehokkuutta. Sittemmin on Suomen korkeakoulukentässä korkeakoulupolitiikan suunnan muuttuessa otettu askelia taas toiseen suuntaan.

Vuonna 2012 ammattikorkeakouluilla oli yhteensä 145 toimipistettä, joiden määrä on vähentynyt 43 kappaletta vuoteen 2020 mennessä (102 toimipistettä). Samaan aikaan yliopistojen toimipisteiden määrä on niin ikään vähentynyt 46 kappaleella eli vuonna 2012 niitä oli 269 ja vuonna 2020 223 kappaletta.

Ammattikorkeakouluista eniten toimipisteitä vuonna 2020 oli Turun ammattikorkeakoululla (13) Haaga-Helia ammattikorkeakoululla (10) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla (10). Vähiten toimipisteitä vuonna 2020 oli Yrkehögskolan Arcadalla (1) ja Kajaanin ammattikorkeakoululla (1). Yliopistoista eniten toimipisteitä vuonna 2020 oli Helsingin yliopistolla (87), Oulun yliopistolla (44), Lappeenrannan-Lahden teknisellä yliopisto LUTilla (24) ja Tampereen yliopistolla (21). Vähiten toimipisteitä yliopistoista vuonna 2020 oli Svenska Handelshögskolanilla (2), Lapin yliopistolla (4) ja Aalto-yliopistolla (5).

Samaan aikaan toimipisteiden määrän vähentyessä on vähentynyt myös henkilöstön määrä sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Henkilötyövuodet ovat laskeneet ammattikorkeakouluissa 640 henkilötyövuotta ja yliopistoissa 1642 henkilötyövuotta. Seuraavasta kuviosta (2.) voi havaita yliopistojen huoneistoneliömetrien määrän laskevan kehityksen vuodesta 2012 lähtien. Vaikka vastaavaa tilastoa ei ollut ammattikorkeakoulujen osalta saatavilla, tunnistan vastaavan kehityksen johtamassani ammattikorkeakoulussa. Tilojen monimuotoisuus ja -käytettävyys lisääntyvät ja yhä pienemmät tilat voivat hyvällä suunnittelulla palvella yhä suurempaa käyttäjämäärää ja erilaisia pedagogisia ratkaisuja. Myös lisääntynyt verkko-opetus ja monimuotototeutusten määrä vähentää opetustilatarpeita kampuksilla.

Mielenkiintoista on huomata sekä toimipisteiden määrän vähentyessä, että huoneistoneliömetrien määrän laskiessa on tutkinnon suorittaneiden määrä kasvanut tuntuvasti, vaikka henkilötyövuodet ovat samaan aikaan vähentyneet ammattikorkeakouluissa (– 6,2 %) ja yliopistoissa (- 5,1 %). Vuodesta 2010 vuoteen 2020 on tutkinnon suorittaneiden määrä noussut ammattikorkeakouluissa 23.517 tutkinnosta 29.862 tutkintoon (lisäys vuositasolla 6.345 tutkintoa) ja yliopistoissa 28.434 tutkinnosta 35.511 tutkintoon (lisäys vuositasolla 7.077 tutkintoa).

Vaikka tästä kehkeytyisi mielenkiintoinen yhtälö, johon olisi tarpeen liittää myös vuodesta 2014 käyttöönotetut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulosperusteiset rahoitusmallit, jätän sen kokonaan toisen blogikirjoituksen teemaksi ja esitän kysymyksen: ”Mikä on korkeakoulujen toimipisteiden tulevaisuus”? Uskon, että toimipisteiden määrä tulee edelleen jonkin verran laskemaan riippuen korkeakoulun toimintaympäristöstä ja sen kehityksestä. Alueiden diversiteetti on kaupungistumisen ja syntyvyyden laskun myötä pikemminkin vahvassa kasvussa, mikä tulee vaikuttamaan niin ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojen tulevaan kehitykseen. Toimipisteet keskittyvät yhä enemmän vilkkaan joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen varteen. Vaikka toimipisteiden määrä ei vähentyisi, uskon niiden koon ja monimuotoisuuden lisääntymiseen sekä entistä aktiivisempaan yhteiskäyttöön yhä erilaisimpien yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Vaikka etätyö lisääntyy, opetus kampuksilla moninaistuu entistä enemmän ja vuorovaikutuksen määrä siellä lisääntyy erityisesti opetustilanteissa. Siten tarvitaan yhä monimuotoisempia ja muuntojoustavampia tiloja, sillä osallistujamäärät kampuksille kokoonnuttaessa vaihtelevat yhä enemmän.

Lähteet:

• Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu. https://vipunen.fi/fi-fi