Vastuullisuuden ulottuvuudet – ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen – ovat olleet Vihreä vastuu -hankkeen keskustelujen ja hanketyön keskiössä. Vastuullisuuden tarkastelu näiden näkökulmien kautta auttavat hahmottamaan toiminnan vaikutuksia kokonaisvaltaisemmin. Esimerkiksi yhdestä näkökulmasta hyvä toimenpide voi tuottaa haittaa toisesta näkökulmasta, jolloin joudutaan miettimään kokonaiskuvaa ja onko tuotettu hyvä siitä aiheutuvien haittojen arvoinen. Tässä blogissa pohdin, miten markkinatalouden tasapainon ylläpitäminen kytkeytyy niin taloudelliseen kuin sosiaaliseen vastuuseen.
Kuva: Shubham Dhage / Unsplash
Vihreä tilinpäätös ja vastuullisuus osana vihreää siirtymää eli Vihreä vastuu -hankkeessa on kehitetty vihreän tilinpäätöksen ja vastuullisuusraportoinnin palvelumalli tilitoimistoille, pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Hankkeessa on pohdittu vastuullisuuden ulottuvuuksia osana hankkeen palvelumallin muodostamista ja taustatiedon tuottamista. Esimerkiksi hankkeen Yritysvastuuraportoinnin ABC -podcastissa on keskusteltu vastuullisuuden kolmesta osa-alueesta: ympäristöllisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta. Näiden kolmen näkökulman kautta voidaan hahmottaa esimerkiksi yrityksen toiminnan vaikutuksia. Keskusteluissa havaittiin, että vastuullisuuden osa-alueiden rajat eivät ole aina selvät vaan voivat limittyä toisiinsa. Tämän takia toimien vastuullisuutta kannattaa tarkastella eri näkökulmista, jotta niiden kokonaisvaltaiset vaikutukset tulee huomioitua.
Esimerkiksi taloudellinen ja sosiaalinen vastuu kietoutuvat yhteen markkinatalouden tasapainon merkityksessä. Markkinatalous on järjestelmä, jossa kysyntä ja tarjonta ovat vuorovaikutuksessa ja hinnat määrittyvät niiden perusteella. Markkinoiden etuna on sen tasapainotus, mitä tuotetaan, kuinka paljon ja millä hinnalla. Kilpailukykyiset markkinat edistävät resurssien tehokasta käyttöä, talouskasvua. Lisäksi kilpailun kautta ne mahdollistavat jatkuvaan muutokseen parhaiten sopeutuvien yritysten toiminnan jatkuvuuden, karsien niitä yrityksiä, joiden toiminta ei vastaa nykyisiin edellytyksiin. Toimiva ja hyvin säädelty markkinatalous lisää yleistä hyvinvointia. (Peda.net n.d.)
Markkinatalouden toiminnan tukemisen voi nähdä osaksi taloudellista vastuuta. Taloudellinen vastuu tarkoittaa vastuuta yrityksen toiminnan kokonaisvaltaisista taloudellisista vaikutuksista kuten yrityksen maksamista veroista, rahavirroista muille yrityksille ja työntekijöille. Markkinatalouden toimiessa oikein hinnat joustavat kysynnän mukaan, jolloin tuotteille ja palveluille löytyy sen oikea hinta. Luonnollisesti markkinataloudessa on omat ongelmansa, eivätkä sen tasapainotusmekanismit toimi täydellisesti.
Markkinoiden tasapainoa voi horjuttaa
Asuminen on yksi perustarpeista. Asuntojen hintatasolla on suuri merkitys, koska asumiskulut ovat Suomessa suuret ja kasvavat jatkuvasti. Asumiseen menee noin 30 % kotitalouden käytettävissä olevista tuloista, mutta vaihtelua on paljon asumistyypistä ja -sijainnista riippuen (Holappa, Kero & Silander 2022). Helsingin Sanomissa (2023) uutisoitiin asuntojen myynnissä turvauduttavan nyt joissakin tapauksissa yritysten toimesta vastikealennuksiin sen sijaan, että myytävien uudisasuntojen hintoja laskettaisiin vastaamaan oikeaa kysynnän ja tarjonnan määrittämää hintaa. Syyksi epäiltiin, ettei näin haluta tehdä, koska asuntojen hintojen lasku voisi vaikuttaa koko asuntokantaan eli vaikuttaa voimakkaasti yrityksen tuottoihin.
Hintatason mukautuminen laskevan kysynnän myötä on kuitenkin markkinataloudessa tarkoituskin. Jos asuntojen hinnat eivät laske nyt, milloin ne laskevat? Eivät korkotason laskiessa, kun ihmisten kiinnostus asuntojen ostoon kasvaa. Kasvava kysyntä nostaa hintoja ja asuntorakentamisen tämänhetkinen pysähdys vähentää tulevaa tarjontaa, mikä nostaa hintoja entisestään. Tällöin entistä harvemmalla on varaa asunnon ostoon, mikä tarkoittaa eriarvoisuuden lisääntymistä. Tässä tullaan siis sosiaaliseen vastuun kysymyksiin eli yritysten toiminnan sosiaalisiin vaikutuksiin.
Markkinoiden toiminnan häiriöt vaikuttavat ihmisiin
Nyt ongelmana on hintatason lisäksi myös korkea inflaatio, korkojen nousu ja ostovoiman heikentyminen. Ostovoiman pienentyminen johtuu siitä, että palkat ovat nousseet vähemmän kuin mikä inflaation vaikutus on ollut. Suurimpia haasteita hintojen nousu aiheuttaa niille, joiden tuloista jo aiemmin jokainen euro on mennyt välttämättömään kulutukseen eli esimerkiksi matalapalkka-alojen työntekijöihin.
Samanaikaisesti monella matalapalkka-alalla, kuten terveys- ja sosiaalialalla sekä ravintola-alalla, kärsitään työvoimapulasta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022; Välimaa 2018.). Myös työmarkkinat kuuluvat osaksi markkinataloutta, jolloin kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti palkkojen kuuluisi nousta kysynnän ollessa kovaa ja tarjonnan pientä.
Reilun palkkauksen voi nähdä kuuluvan sekä taloudelliseen että sosiaaliseen vastuuseen. Reilu palkka tukee yrityksen kannattavuutta, koska se mahdollistaa osaavan työvoiman saamisen. Sosiaalinen vastuu eli ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulevat näkyviin erityisesti isossa kuvassa. Jos matalapalkka-alojen palkat eivät nouse tai ne nousevat prosentuaalisesti saman verran kuin korkeammat palkat, kasvattaa se eroja pieni- ja suurituloisten välillä. Tämä tarkoittaa eriarvoistumisen ja suhteellisen köyhyyden lisääntymistä. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa sitä, että ihminen on oman yhteiskuntansa mittaluokassa köyhä, eikä pysty saavuttamaan yhteiskunnan vähimmäiselintasoa, vaikka johonkin toiseen maahan verrattaessa varallisuus olisi korkeampi (Sosiaali- ja terveysministeriö n.d.). Matalapalkka-alojen palkkakehitys vaikuttaa myös tasa-arvoon. Matalapalkka-aloilla valtaosa työskentelevistä on naisia. Tällöin naisten jäädessä palkkakehityksessä jälkeen, heidän taloudellinen asemansa heikkenee. (Hyvärinen & Ikonen 2022).
Sillä on siis merkitystä myös vastuullisuusnäkökulmasta, miten markkinatalouden annetaan toimia. Terveillä markkinoilla tarjonta ja kysyntä kohtaavat – oli kyse sitten tuotteista, palveluista tai työntekijöistä – ja hinta asettuu kohdalleen. Vaikka hintatason muutokset voivat lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa yritykseen tai yksilöön suuresti, pitkällä tähtäimellä hintojen mukautumiskykyä tarvitaan, jotta markkinat pysyvät elinvoimaisina ja niin hyvässä tasapainossa kuin mahdollista. Tasapainon muutoksista voi seurata yhteiskunnassa laajalle leviäviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
Lähteet:
